Ehdokkaat yhtä mieltä tulevaisuuteen satsaamisesta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhekahvila kutsui kansanedustajaehdokkaita keskustelemaan lapsiperheille tärkeistä asioista. Vanhempia kiinnostivat muun muassa esiopetuksen laajeneminen viisivuotiaisiin, lapsilisät, kotona lapsia hoitavan eläketurva sekä miten helpottaa opettajien taakkaa.
Huolia kuuntelemassa, viestiä vastaanottamassa ja eteenpäin viemässä olivat ehdokkaat Niina Alho (sd.), Kirsti Kurki (ps.), Marika Hietanen (kd.) ja Janika Takatalo (kok.). Keskustan ehdokas Jani Kurvinen oli lähettänyt tilalleen Someron kaupunginvaltuutettu Riitta Ryhtän.
Kaikki olivat yhtä mieltä lähipalvelujen säilyttämisestä, asuttiin sitten missä kolkassa Suomea tai Someroa tahansa. Yksimielisyys vallitsi myös siitä, että kun vanhemmat voivat hyvin; heillä on töitä ja tukea arjen pyörittämiseen, niin myös lapset voivat hyvin. Jos johonkin kannattaa panostaa, niin lapsiin.
– Perheen hyvinvointi on se tärkein. Se on hyvinvoivan yhteiskunnan perusta, tiivisti Marika Hietanen.
Hän sanoi kristillisde- mokraattien kannattavan lapsilisän korotusta ja että otetaan käyttöön ansiotuloverotuksen lapsivähennys. Puolue ehdottaa, että lapsiperheitä tuetaan maksamalla jokaisesta syntyneestä vauvasta 1 000 euron vaunuraha ensihankintoihin ja että lapsiperheitä tuetaan ajoneuvoveron alennuksella.
– Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja sen on tarkoitus tukea perheitä. Puututaan varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin, tai tuetaan perhettä arjessa, ettei ongelmia syntyisikään, totesi Niina Alho.
Hän kertoi, että Ruskolla MLL välittää perheille lastenhoitoapua tilapäiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen, esimerkiksi kun vanhemmilla on työ- tai opiskelukiireitä, tai kun vanhemmat haluavat viettää vapaa-aikaa yhdessä.
– Tällaisia matalan kynnyksen palveluja pitäisi olla enemmän.
Janika Takatalo sanoi kokoomuksen tavoitteeksi saada päiväkoteihin lisää varhaiskasvatuksenopettajia. Puolue kannattaa esiopetuksen kaksivuotisuutta. Työ ja perhe pitäisi pystyä yhdistämään mahdollisimman joustavasti.
– Kun perheet voivat hyvin, niin lapset voivat hyvin. Mutta kaikkea ei kuitenkaan voi ulkoistaa yhteiskunnalle.
Takatalo toivoi perhekeskusmallin leviävän koko maakuntaan. Silloin lapsiperhe saisi palvelut yhdeltä luukulta.
– Neuvolat tulee säilyttää lähellä lapsiperheitä ja aikoja tulee saada myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Takatalo puhui myös parisuhteen vaalimisesta.
– Parisuhde on lapsen koti. Vanhemmille tulee saada apua matalan kynnyksen periaatteella.
Riitta Ryhtä kertoi keskustan periaatteeksi, että varhaiskasvatuksen palvelujen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen. Ei pakkoon eikä määräyksiin. Jos haluaa hoitaa lapsensa kotona, se onnistuisi tukien kera. Voi valita lapselleen perhepäivähoidon tai saattaa lapsensa varhaiskasvatuksen piiriin vasta eskari-iässä. Vaihtoehdot olisivat yhtä oikeutettuja, mahdollisia ja tuettuja perheille.
– Asioita tulisi ajatella perheiden sujuvan arjen kautta. Lähipalvelut ovat tärkeitä maaseudulla; meillä Somerolla sivistyslautakunta linjasi juuri kyläkoulujen tukemisen.
Vanhemmat totesivat, etteivät hienot puheet ja käytäntö mene aina yksiin. Kun lapsi sairastuu, on vanhemman jäätävä kotiin. Parturi-kampaaja Heidi Mäkinen totesi yksityisyrittäjältä jäävän saamatta päivän ansiot, mutta päivähoitomaksuihin ei saa juurikaan helpotusta.
Hän toivoi ammatilliseen koulutukseen kohennusta ja perusasioiden opettamista jo koulussa. Mäkisestä ei ole nuoren itsetunnolle hyväksi; ei asiakkaalle, ei yrittäjälle eikä kellekään, että nuori sysätään taitamattomana töihin ja työnantajan vastuulle.
Aikuisopiskelija Kirsti Kurki toivoi joustoa säädöksiin, jotta aikuinen voi opiskella, tehdä työtä ja hoitaa samalla perhettä.
– Yhteiskunnassa pitäisi olla mahdollisuus ottaa pienikin työ vastaan niin, etteivät tuet katkea. Perheellistä opiskelijaa pitäisi tukea. Kouluun pitää lisätä opiskelijahuoltoa. Kaiken kaikkiaan on parempi ennaltaehkäistä, kuin hoitaa pitkälle edenneitä solmuja, kuten esimerkiksi mielenterveysongelmia.
Marika Hietasesta koulujen opetusryhmät tulee saada pienemmiksi ja antaa tukea niille, jotka sitä enemmän tarvitsevat. Opiskelijaperheiden opintotuen vuositulorajoja tulee nostaa.
Katariina Suutela oli huolissaan, että lapsilta ja nuorilta, joiden sosiaaliset taidot eivät ole vielä kehittyneet tarvittavalle tasolle, vaaditaan itseohjautuvuutta koulussa. Opettaja joutuu tekemään paljon muuta kuin opetusta. Suutelasta koulussa on niin kiire, että pojat tipahtavat kelkasta.
Marika Hietanen kertoi, että esimerkiksi Paimiossa pyydettiin seurakunnasta väkeä apuun välituntivalvojiksi ja rauhoittamaan välitunteja. Opettajat saavat keskittyä siihen, mikä on heidän perustehtävänsä.
– On tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on riittävästi aikuisia elämässä, tähdensi Hietanen.
Jutta Varjus toivoo etsittävän uudenlaisiakin ratkaisuja, esimerkiksi kotihoidontukeen ja vanhempainvapaaseen. Hän on lapsiperheineen asunut niin Australiassa kuin Ruotsissa.
Australiassa mentiin Suomea aikaisemmin kouluun, mutta oleminen oli hyvin päiväkotimaista ja leikinomaista.
Varjus sanoi, että Ruotsissa iltapäiväkerho kuului kaikille ala-asteikäisille. Ruotsissa löytyi joustoa. Siellä vanhemmat voivat jaksottaa vanhempainvapaata; ottaa vapaata siinä kohtaa kun perhetilanne sitä eniten vaatii.
Kirsti Kurki kertoi perussuomalaisten kannattavan vanhempainvapaan lisäämistä kolmella kuukaudella, Riitta Ryhtä keskustan ehdottavan, että lapsilisää korotettaisiin vuositasolla 200 eurolla.
Vanhemmat ihmettelivät, miksi lapsilisä loppuu juuri silloin, kun jälkikasvun kulutus kasvaa. Kustannukset ovat koko ajan nousseet, mutta tuet laahaavat perässä.
MLL:n Someron perhekahvilan väellä oli yksi konkreettinen toive: omat, pysyvät tilat perhekahvilalle. Nyt joukko kokoontuu seurakuntakeskuksessa. Kaupunginvaltuutettu Riitta Ryhtä vastasi, ettei kaupungilla ole parhaillaan antaa valmiina sopivaa, vapaana olevaa tilaa.