Saaressa merenrannalla on Kauppapuutarha. Puutarhan pihalla tai alavalla peltoalueella on kaivinkoneella kaivettu noin 2 metriä syvä ja 5 metriä leveä monttu. Voitaisiin sanoa pieni lampi, jossa vettä on aina, jopa kuivanakin kesänä.
Lammesta pumpataan vettä lähellä olevaan säiliöön, joka on noin 7 metrin korkeudella ja johon mahtuu vettä noin 5 000 litraa.
Säiliön reunalla on rulla, jossa vaijeri menee säiliön pohjalle ja ulkopuolelle, ja se päissä on sopivan kokoiset painot.
Kun ulkopuolella oleva paino on alhaalla, niin säiliö on täynnä vettä, ja kun paino on ylhäällä, niin säiliössä ei ole vettä.
Paino on niin näyttävä, että sen näkee pihalle asti, ei tarvitse mennä lähemmäksi, silloin näkee pitääkö pumppu käynnistää.
Pumppu on kasvihuoneen pakkaushallissa. Siihen pitää ensin laittaa niin sanottu siemenvesi, että se alkaa imemään vettä lammesta ja pumppaamaan sitä säiliöön, josta vesi omalla paineella valuu kasvihuoneen kastelujärjestelmään.
Puutarha-apulainen kasteli ruukkukukkia pöydällä, ja yhdessä kohdassa kun vettä tippui pöydän alle, niin kuului kovaa sihinää. Hän ihmetteli mikä siellä sihisee.
Kasvihuoneen toisen pään ovet avautuvat pakkaushalliin ja toiset ovet metsään ja merelle päin. Kasvihuoneen sisällä reunoilla on metrin levyiset pöydät ja sitten on metrin levyiset käytävät ja keskellä on kahdenmetrin pöytä.
Apulainen otti taas kasteluletkun ja alkoi kastella pelargoneja. Ruiskutti vettä pöydän alle ja sieltä kuului taas kovaa sihinää.
Apulainen haki puutarhurin katsomaan mikä siellä on. Hän otti haravan ja laittoi sen pöydän alle, ja kova ääni kuului taas. Sitten hän veti haravan käytävälle, ja mitä ihmettä oli mukaan tarttunut.
Se oli iso käärme, joka oli kietoutunut haravan piikkien ympärille.
Käärmettä katsellessa tultiin siihen päätelmään, että se on Suomen suurin käärme, rantakäärme, jota sanotaan myös tarhakäärmeeksi.
Tieteellinen nimi on Natrix natric, Suomessa rantakäärmettä tavataan maamme eteläisissä osissa. Käärme voi munia jopa neljäkymmentä munaa.
Käärme oli päässyt kasvihuoneeseen, kun ovi oli jäänyt auki. Käärme vietiin rantaan, jossa sen kuuluu olla.
Myöhemmin huomattiin, että käärme oli tehnyt pesän lammen rantaan ja muninut siihen ison kasan munia.
Pesää pidettiin silmällä, käytiin päivittäin katsomassa mitä sinne kuuluu. Eräänä päivänä huomattiin, että munista oli kehittynyt pieniä käärmeitä, jotka luikertelivat vikkelästi sinne sun tänne.
Käärmeet menivät lampeen uimaan. Kun puutarha-apulainen laittoi pumpun käyntiin, se imi käärmeet imuputkeen ja työnsi ne ylös vesisäiliöön.
Säiliöstä käärmeet valuivat kastelujärjestelmään. Apulainen alkoi toisessa huoneessa kastella kasveja, mutta mitä ihmettä kasteluletkusta tulikaan! Nehän olivat pieniä käärmeitä, jotka nopeasti luikertelivat kasvien alle piiloon.
Puutarhuri tuli paikalle ja käärmeet yritettiin ottaa kiinni, mutta ne olivat niin nopeita, ettei se onnistunut.
Puutarhuri mietti, mitä nyt pitäisi tehdä. Käärmeet ovat vaarattomia ja hyödyllisiä: Jos aletaankin yhdessä huoneessa kasvattamaan rantakäärmeitä! Natrix natrix.
Heikki Murto-Unkila
kirjoittaja kotoisin Somerolta, mutta asuu nykyään Kotkassa