Aurinkosähkön kapasiteetti kasvoi Suomessa yli 100 megawattia vuonna 2021. Kasvu on voimakasta, sillä kapasiteetti on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Vuoden 2021 lopussa sähköverkkoon oli liitetty yhteensä noin 395 megawattia aurinkosähkön tuotantokapasiteettia.
Viime vuoden lukuja ei vielä ole saatavissa, mutta kasvu on jatkuvaa. Asiantuntijoiden mukaan aurinkosähkö voi pian olla yksi pääenergiantuotantomuodoista myös Suomessa. Siksi, koska tuotantomuodolla saadaan halpaa sähköenergiaa, kuten myös tuulivoimalla.
Yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat hakea tukea aurinkosähkön käyttöönottoon. Yksityishenkilöiden ulottuvissa on kotitalousvähennys ja ARA:n myöntämä energia-avustus. Asunto-osakeyhtiöt ja ARA-yhteisöt voivat saada ARA:n myöntämän energia-avustuksen. Yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen haettavissa on työ- ja elinkeinoministeriön energiatuki.
Afry Management Consultingin tuore selvitys osoittaa, että uusia energiamuotoja kohtaan on Suomessakin kasvava tarve. (Kyseessä on osa yritystä, jonka aiemmin tunnettiin nimellä Pöyry Oyj.)
Afryn selvityksen mukaan kiristyvät ilmastotavoitteet ja nousseet fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytön kustannukset ovat muuttaneet kotimaisten polttoaineiden toimintaympäristöä. Puupolttoaineiden saatavuuteen lähitulevaisuudessa liittyy merkittäviä epävarmuuksia.
”Merkittäviä epävarmuuksia” on sanapari, joka kehottaa etsimään uutta.
Riittääkö energiapuu?
Energiapuun tuonti Venäjältä loppui viime vuonna Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia. Samaan aikaan kotimaista turvetuotantoa on ajettu nopeasti alas. Kun metsäteollisuuden sivuvirtojen tarjonnan odotetaan vielä vähenevän, on huolena, riittääkö energiapuun kotimainen tarjonta kattamaan kasvavaa kysyntää lähivuosina.
Muuttunut tilanne on pohdittanut paikallisesti Someron Lämmön toimitusjohtaja Pekka Alisaarta. Onhan keskustan kaukolämmön merkittävin energialähde hake, eli puu.
On myös niin, että Someron Lämmölle kaupungin tytäryhtiönä voisi kuulua esimerkiksi aurinkosähköpuiston rakentaminen jo pelkästään toimialaankin. Toteutuksia on nähty muissa Suomen kunnissa.
– Itse asiassa me juuri teimme Rambolin kanssa selvityksen siitä, mitä mahdollisuuksia meillä olisi, ja mitä kustantaa kulloinenkin energiamuoto. Tällä hetkellä yhtenä vaihtoehtona ovat aurinkoenergia ja sen tuotanto.
Energiaa ilmalämpöpumpulla?
Tämän hetken hintasuhteet osoittivat, että vielä aurinkoenergiaakin edullisemmaksi vaihtoehdoksi Somerolle osoittautui ilmalämpöpumpputeknologia.
– Jos mietimme meidän kaukolämpöä, niin kapasiteettia on riittävästi toimimaan nyt ja tulevaisuudessa. Mutta haemme korvaavia vaihtoehtoja sille, kun meidän vanhempi lämpölaitoksemme tulee tiensä päähän, Pekka Alisaari kartoittaa.
Vanhempi lämpölaitos otettiin Somerolla käyttöön 1998 ja sen kestoiäksi arvioidaan vähintään 30 vuotta. Käyttöiän loppu voisi häämöttää ehkä kuuden vuoden päässä.
– Mutta ilman muuta näitä vaihtoehtoja kartoitetaan. Jos ajattelemme sähköenergiaa, niin siinä ollaan ihan varmasti mukana, jos/kun sellaiseen hankkeeseen lähdetään.
Paikallista energiaa?
Tässä tapauksessa tähdättäisiin Pekka Alisaaren mukaan siihen, että tarvittavaa energiaa saataisiin Somerolla paikallisesti. Someron Lämpö on ”naimisissa” kaupungin kanssa, sillä hyvin suuri osa lämpöenergiasta menee kaupungille.
– Tästä on ollut puhetta kaupungin johdon kanssa. Jos sijainti on lähellä meidän omia laitoksia, niin ilman muuta kannattaa yhdistää sähköntuotantoa kesäaikaan.
Kun lämpö mahdollisesti tehtäisiin kesäaikaan ilmalämpöpumpulla, sille saataisiin toivon mukaan tuotua auringosta edullista energiaa.
– Se on meillä kartalla, ja strategian luonti on meneillään. Uusiutuvat energiat ja polttoon perustumattomat energiat ovat strategiassa ilman muuta yhtenä vaihtoehtona.
Aurinkoenergian Alisaari huomauttaa olevan kesäajan energiaa, ja tällä hetkellä on pärjätty näillä hakelaitoksilla. Mutta nähtäväksi hänen mukaansa jää, miten kauan puu nähdään niin sanotusti uusiutuvana tai kestävänä materiaalina.
– Sitä tässä ollaan koko ajan pohdittu, että mikä on se oikea ratkaisu? Me saimme konsultilta osviittaa, mikä voisi olla oikea ratkaisu matalamman lämmöntarpeen tyydyttämiseksi kesän ajan. Talvikausi mennään varmasti vielä hakkeella ja sähköllä tuotetuilla energioilla.
Laajentuminen sähköntuotantoon?
Aurinkopaneeleja ”kasvava” pelto voisi olla yksi ratkaisu Somerollakin. Alisaari katsoo, että sen olisi kuitenkin oltava kaupungin hallinnoima.
– Me emme harrasta sähköntuotantoa. Toki, jos näin nähdään ja viisaaksi katsotaan, niin ei minulla ole mitään sitä vastaan, että tällaiseen liiketoimintaan laajennuttaisiin. Mutta se on varmasti strateginen päätös kaupungin taholta, mitä kautta sitä lähdetään viemään eteenpäin.
Keinoja on. Esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitokselle on jo pohdittu muun muassa poistuvan veden energian talteenottoa.
– Siitä tullaan tekemään tukianomusta. Muutenkin me tavoittelemme puhdistamon energiatehokkuutta. Millä sitä saataisiin parannettua eli sähkön- ja öljynkulutusta hieman pienemmäksi. Toivon mukaan siellä päästään öljystä eroon, joka siellä tällä hetkellä on lämmitysmuotona.
Pekka Alisaari on huomannut, tuoreenakin somerolaisena, kuinka täällä on totuttu ajattelemaan, että puuta Somerolla on.
– Se me varmasti kaikki tiedetään, mutta toisaalta on tiedettävä, mitkä ovat sen käytön edellytykset ja sen hinta.
– Tulevaisuuden haasteita on. Pohdittavaa riittää, mutta ovat työn alla. Kaikki liittyvät toisiinsa: energiansäästö, tehokkuus ja myös uusiutuvat energiat. Eiköhän niitä tässä lähivuodet työstetä.
– Energiateollisuus on tehnyt Suomessa tuoreen selvityksen siitä, miten puumateriaali valtakunnallisesti riittää. Selvitys on luettavissa Afryn nettisivuilta: / Etusivu / Projektit / Selvitys kotimaisten polttoaineiden käyttömääristä vuoteen 2028.