Sosiaali- ja terveysalalta on eniten työpaikkailmoituksia. Mistä heitä saadaan lisää, kun syntyvyys kuitenkin laskee ja enemmän hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa?
– Vuonna 2020 on arvioitu, että 15 vuoden aikana tulemme tarvitsemaan 200 000 uutta sosiaali- ja terveysalan työntekijää. Vuonna 2018 sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä 92 481 työskenteli jollain muulla alalla. Trendi on ollut 2000-luvun alusta nouseva. Mielestäni ei olisi lainkaan hullumpi idea, että lähettäisimme kyselyn alalta poistuneita ja kysyisimme millä ehdoin he suostuisivat palaamaan alalle, ehdottaa Turun kaupunginvaltuutettu Viivu Seila (sd.).
– Omasta näkökulmastani nopein ratkaisu olisi lyhentää työpäivän pituus kuuteen tuntiin siten, että palkka ei laske nykyisestä. Tällä tavalla pystytään parantamaan työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä jakamaan työtaakkaa useammalle henkilölle. Työajan lyhentäminen osoittaisi arvostuksen hoitajia kohtaan. Tammikuussa 2023 työttömiä on Suomessa yhteensä 258 000. Työaikaan ja sisältöön pitäisi pystyä vaikuttamaan paremmin työpaikoilla. Henkilöstöä tulee houkutella paremmin työehdoin ja työsuhde-etujen avulla vakituisiin joustaviin työsuhteisiin. Oppisopimuskoulutuksen paikkojen lisääminen ja palkalliset harjoittelut voivat käytännön tasolla helpottaa alaa.
Kuinka suuri vastuu ihmisellä itsellä on terveydestään ja hyvinvoinnistaan?
– Kun puhutaan yksilön vastuusta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, puhutaan jopa siitä, pitäisikö huonoin elintavoin elävä ihminen vastuuttaa maksamaan isompi osa hoitokustannuksista kuin muiden, jos hän sairastuu ”elintapasairauksiin”, toteaa AY-liikkeessä työskennellyt kuntapäättäjä Maaret Laakso (sd.) Turusta.
– On kuitenkin selvää, että ihminen ei omilla valinnoillaan voi hallita esimerkiksi perimäänsä. Myös moni muu asia vaikuttaa siihen sairastutaanko vai ei. Monet huonoja valintoja tekevät ihmiset elävät sairastumatta ja jotkut sairastuvat, vaikka huolehtivat itsestään kaikin puolin hyvin. Useimmat meistä tuntevat molempia tapauksia.
– On itsestään selvää, että jokaisen tulisi huolehtia terveydestään ja hyvinvoinnistaan, mutta yhtä itsestään selvää on, että jos sairastuu, ei ketään saa hylätä tai kohdella maksujen suhteen toisin itseaiheutettuun sairauteen vedoten. Huonot elämäntavat voivat lisätä sairastumisen riskiä, mutta eivät välttämättä aiheuta itse sairastumista.
– Tutkitusti on todettu, että valintoihimme vaikutetaan myös ulkopuolelta. Mainonta, sosiaalinen markkinointi, hinta- ja veropolitiikka, epäterveellisten tuotteiden saannin helppous sun muut asiat voivat osaltaan ohjata ja vaikuttaa käyttäytymiseen – puoleen tai toiseen. Siksikään vastuuta ei voi jättää yksilölle, vaan se on yhteinen yhteiskunnan kanssa, sanoo eläkkeellä oleva Laakso.
Miten tärkeänä koet ilmastonmuutoksen torjumisen, mitä ilmastonmuutoksen eteen pitää tehdä?
– Ilmaston lämpeneminen on tärkeää pysäyttää mahdollisimman nopeasti, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena ja Suomen luonto sellaisena kuin sen tunnemme tulevillekin sukupolville. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaaditaan toimia kautta linjan. Mitä nopeammin saadaan päästöjä alas millä tahansa sektorilla, sen parempi, vastaa terveystieteiden tohtori ja aluevaltuutettu Mari Lahti (sd.) Turusta .
– Kyseessä on ensisijaisesti maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkomiseksi vaaditaan toimia kansainvälisten areenojen päättäjiltä ja isoilta yrityksiltä. Yritykset ymmärtävät nyt jo hyvin, että tulevaisuuden kilpailukyky perustuu puhtaisiin ratkaisuihin ja vihreään teknologiaan. Päättäjiltä kansainvälisesti tarkastellen on kuitenkin puuttunut rohkeutta toimia asiassa. Samaan aikaan on myös tärkeää tehdä toimia kansallisesti ja ihmisten arjessa. Keinojen täytyy kuitenkin olla sellaisia, että ne kohtelevat ihmisiä oikeudenmukaisesti ja reilusti. Elintapojen muuttamisesta ympäristöystävällisemmäksi täytyy kaikkien kantaa vastuuta, mutta samaan aikaan on selvää, että pienituloisimmilla on paitsi valmiiksi pienimmät päästöt, myös vähiten mahdollisuuksia rahallisesti vaikuttaa asiaan. Siksi valtion täytyy pitää huolta siitä, ettei ihmisten arki muutosten myötä kärsi kohtuuttomasti.