Suomi ja Somerokin on muuttunut monikulttuurisemmaksi, miten tätä voisi parhaiten hyödyntää?
– Oma kulttuurimme on ollut hyvin monikulttuurinen jo pitkään. Monilta meistä perisuomalaisiksi itsemme tuntevilta löytyy sukujuuria ulkomailta, kun tutkimukset ulotetaan esi-isiin ja esiäiteihin, vastaa Sanna Pitkänen (kok.).
– Olen toiminut liiketoiminnan opettajana Turun ammatti-instituutissa, jossa jo yli 20 prosenttia opiskelijoista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä. Opettaessani yhteiskunnallisia aineita ja työoikeutta olen korostanut, että Suomessa on noudatettava Suomen lakeja ja parhaiten yhteiskuntaamme päässee sisälle aktiivisesti toimien niin työn kuin harrastusten kautta.
– Maahanmuuttoon suhtautuminen vaihtelee ja sitä kautta myös siitä koettavat hyödyt. Perinteisesti tutkimukset ovat tuoneet esille, miten maaseudun ihmiset ovat kriittisempiä maahanmuuttajien suhteen kuin isoissa kaupungeissa asuvat. Tässä on tapahtunut viime vuosikymmenen aikana iso muutos muun muassa maatalouden ja metallialan työvoimapulan myötä. Olemme huomanneet tarvitsevamme maahanmuuttajia esimerkiksi auttamaan oman huoltovarmuutemme ylläpitämisessä, tehtaiden tilauksia toimitettaessa ja sote-palveluiden apukäsinä.
– Kulttuurimme muuttuu tulijoiden myötä. Näemme uusia tapoja, näkemyksiä ja keksintöjä. Näemme myös sellaisia tapoja, jotka ovat meillä vuosikymmenten saatossa menettäneet arvostustaan, kuten perinteiset perhearvot, näkyvä uskonnollisuus tai kunnioitus vanhempia ihmisiä kohtaan. Suomi ikääntyy ja monikulttuurinen yhteiskunta voi olla monella tavalla pelastus hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämisessä. Tämä olisi hyvä muistaa, kun mietimme omaa suhtautumistamme monikulttuurisuuteen lähellä ja kaukana.