Teksti Kirsi Seppälä
Humppilasta on tulossa kansainvälisen nurmiviljelyn keskipiste, josta kuivattu nurmirehu matkaa Arabian niemimaalle. Rehua hankitaan kuivuuden vuoksi ympäri maailmaa karjalle, joka teurastetaan muslimeille halal-periaatteella.
– Tavoite on ostaa nurmea täyteen kapasiteettiin päästyä 20 000 hehtaarin peltoalueelta, Golden Fields Factory Oy Humppilan Nurmirehunjalostamon toimitusjohtaja, somerolainen Risto Uusitalo tiivistää.
Vertailun vuoksi: Alue on samansuuruinen kuin kaikki Someron pellot yhteensä. Hanke luo uusia mahdollisuuksia viljelijöille, jotka haluavat tuottaa ja myydä nurmirehua runsaan 100 kilometrin säteellä Humppilasta.
Kuivuus kansainvälistää rehukauppaa
Suomessa tuotetun nurmirehun ostaa Abu Dhabissa sijaitseva elintarvikejätti, LLC Al Dahra Group. Sen liikevaihto on kolme miljardia dollaria. Al Dahran tehtävä on huolehtia ruuan huoltovarmuudesta; se tehdään tuottamalla ulkomailta rehua Arabian niemimaalla kasvatettavalle karjalle. Karjan ruokkiminen paikallisella rehulla on haasteellista kuivuuden vuoksi. Al Dahra rahoittaa Golden Fields Factory Oy:n Humppilan Nurmirehunjalostamoa.
– Kaikki rehu menee, minkä vaan saamme tuotettua. He hankkivat nurmirehua alun perin Kaliforniasta, mutta nykyään myös Espanjasta, Italiasta, Romaniasta, Serbiasta ja Bulgariasta. Näissä maissa heillä on 15 Humppilaa vastaavaa laitosta. Koska eteläinen Eurooppa kuivuu, Al Dahra on siirtämässä nurmirehun hankintaa pohjoisemmaksi. Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä hankkia vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia nurmirehua Itämeren altaan alueella, Uusitalo perustelee.
Golden Fields Oy on perustettu Virossa vuonna 2017, ja se tuotti viime vuonna 35 000 tonnia nurmirehua. Laitoksen kapasiteetti on 100 000 tonnia, mikä edellyttää ympärivuotista käyttöä. Yrityksen omistaa Jordanian kansalainen Mahmud Ahmed ja amerikkalainen Christopher Dodson. Ahmed toimii operatiivisena toimitusjohtajana ja asuu Tallinnassa. Hän on tullut Viroon alun perin opiskelemaan Tallinnan Tekniseen Korkeakouluun.
Taustalla vaikuttaa Arabiemiraattien huoltovarmuusorganisaatio Al Dahra Group. Elintarvikkeiden huoltovarmuudesta koko Arabian Niemimaalla huolehtiva yritys toimii 45 maassa ja työllistää 5000 ihmistä. Arabiemiraatti-valtio omistaa 51 prosenttia yli kolmen miljardin dollarin liikevaihtoa tekevästä yrityksestä.
– Heillä on karjankasvatusperinteet olemassa. Eläinten rehua hankitaan ympäri maailmaa, jotta karjan kasvatus aavikolla on mahdollista. Ruuan tuotantoon liittyy heillä kulttuurisia asioita, esimerkiksi halal. Siksi heidän periaatteensa on, että vähintään puolet kotieläintuotannosta pitää olla kotimaisissa käsissä, Uusitalo selventää.
Halal on Koraaniin ja Sharia-lakiin perustuva teurastustapa, jota muslimit käyttävät.
Varasto ja kuivatuslaitos Humppilaan
Risto Uusitalo aloitti elokuussa 2022 Golden Fieldsissä; Suomen tytäryhtiö rekisteröitiin marraskuussa. Tuore toimitusjohtaja aloitti kartoittamalla yritykselle sopivaa sijaintipaikkaa. Ennen Humppilan kiinteistön ostoa vaihtoehtoina olivat Kyrön seutu ja Loimaan alue.
Myynnissä ollut kiinteistö Humppilasta löytyi Forssan yrityskeskuksen avulla. Alun perin 1973 rakennetussa ja myöhemmin laajennetussa hallissa on aiemmin toiminut muun muassa taloelementtitehdas. Kiinteistössä on 14 000 neliötä varastotilaa saman katon alla.
Varaston viereen tulee kuivauslaitos. Jotta rehu säilyy viisi tai kuusi viikkoa pitkän kuljetusajan merikontissa, kaikki rehut, niin viherrehu kuin kuivaheinäkin kuivataan 10 prosentin kosteuteen.
Kuivauslaitos toimii kaasulla, jonka saastuttavaa vaikutusta Uusitalo kuvaa minimaaliseksi. Ympäristölupaa varten laitoksen päästöistä on tehty laskelmat. Käytettävä kaasu on joko LNG nesteytetty maakaasu tai propaani. Jälkimmäinen on öljyteollisuuden sivutuote.
– Kaasu tuodaan nestemäisessä muodossa tankkiin tontin reunalle. Höyrystinlaitteella se muutetaan kaasumaiseen muotoon, Uusitalo kertoo.
Venäjän kaasuhanojen mentyä kiinni maakaasu tulee Suomeen muualta ulkomailta. Useampi yritys tuo kaasua laivoilla muun muassa Inkoon, Haminan ja Porin satamaan. Myös propaanin tuottajia on useita, niistä Neste on Suomen ykkönen.
Kuljetuksen päästölaskelmat puuttuvat
Kuivattu rehu tulee lähtemään Humppilasta merikonteista. Al Dahra huolehtii logistiikasta.
– Al Dahralla on logistiikkaosasto. 20 jalan konteissa laskettuna heillä pyörii 175 000 konttia tavaraa maailmalla vuosittain, Uusitalo kertoo.
– Emme ole laskeneet hiilidioksidipäästöjä nurmen kuskaamisesta toiselle puolelle maapalloa. Merikuljetukset ovat tehokkaita, sillä kontit kulkevat isoilla laivoilla. Meriliikenteen päästöt ovat lentoliikennettä pienemmät, Uusitalo vertailee.
– Maatalouden hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun nurmenviljelyssä ei tarvitse kylvää ja muokata maata joka vuosi, vaan kolmen neljän vuoden välein, hän sanoo.
Maataloustukea ja tuloja
Yrityksen toimintalogiikka on yksinkertainen.
– Meidän tehtävämme on kertoa suomalaisille viljelijöille ansaintamahdollisuudesta ja hankkia heiltä nurmea, Uusitalo toteaa.
– On hyvä, että viljelykiertoon saadaan nurmea, sillä se parantaa maaperän viljavuutta ja maaperän rakennetta. Näin saadaan myös yksipuolisen viljanviljelyn tuoma tautipaine katkaistua, hän jatkaa.
Uusitalo kertoo, että viljelijä saa nurmenviljelystä saman tuoton kuin viljanviljelystäkin. Maatalouden neuvonta- ja kehittämisorganisaatio Pro Agria on työstänyt nurmirehulaskurin, jolla viljelijä voi verrata viljan- ja nurmentuotannon taloudellisia näkökulmia.
– Maksamme timoteikuivaheinästä 235 euroa per tonni 10 prosentin kosteuteen laskettuna. Viljelijä toimittaa kuivaheinän suoraan pellolta tai syksyllä Humppilaan, missä se kuivataan vientikosteuteen. Luonnonhoitopellolta tehdystä säilörehusta maksetaan 100 euroa tonnilta ja viljellyltä säilörehunurmelta tehdystä rehusta 150 euroa tonni. Luonnonhoitopellosta tehdystä rehusta maksetaan vähemmän, koska kasvusto on matalavalkuaista sekalaista ruohoa, eikä siihen ole käytetty lannoitteitakaan, Uusitalo kertoo.
Viljelijä saa myös 97 euroa hehtaarilta EU:n ympäristötukea, jos hän kylvää nurmen suojaviljaan tänä vuonna. Kerääjäkasvina nurmi käyttää pinnasta niitä ravinteita, jotka viljalta jäisivät käyttämättä ja sillä on lannoitusvaikutusta. Vuonna 2023 tukiin liittyy viljelykiertovaatimus.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun kerääjäkasvitukea maksetaan nurmen perustamista varten. Se on kädenojennus viljelijälle, joka saa nurmen perustamiskuluja katettua, Uusitalo kiittää.
Hän ei näe ristiriitaa siinä, että verovaroin maksetaan tukea vientiin tehtävästä rehusta. Uusitalo toteaa, että Suomesta on ennen viety ja viedään viljaa ulkomaille alihintaan, koska kotimaan markkina ei vedä sitä riittävästi. Nyt osa vientiviljasta poistuu ja tilalle tulee vientinurmea.
Someron Nummikulmalta maailmalle
Golden Fields Factory Oy:n Humppilan Nurmirehunjalostamon toimitusjohtaja Risto Uusitalo on maatilanpoika Nummikulmalta, Pohjois-Somerolta.
– Nuorena kotitilan viljely oli yksi vaihtoehto, mutta urani lähti kehittymään jo opiskeluaikana toiseksi. Kävin ensin Mustialassa ylioppilaiden maamieskoulun. Sieltä sai pisteitä Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteelliseen, minne pääsin 1982, hän kertoo.
Uusitalo ponnahti kansainväliselle uralle, kun hän meni opiskeluaikana vaihtoon Arkansasin yliopistoon, mikä sijaitsee USA:n eteläosassa.
– Olin siellä vuoden. Englannin kieleni kehittyi huimasti ja sain hyvät maatalousekonomian opinnot. Palattuani Suomeen valmistuin yliopistosta maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi.
Valmistuttuaan agronomiksi hän pääsi Suomen Sokerille töihin ja työskenteli kansainvälisessä rehuparanteiden markkinoinnissa lähes 17 vuotta. Näihin työvuosiin sisältyi muun muassa kolmen ja puolen vuoden jakso Chicagossa, missä Uusitalo myi ja markkinoi rehuteollisuuteen sokerijuurikasmelassista eristettyä betaiinia, jota tuotetaan edelleen Naantalissa.
Tämän jälkeen hän oli hankintajohtajana Suomen Rehussa ja sen jälkeen kaupallisena johtajana Uudenkaupungin soijanjalostamossa Nordic Soya Oy:ssä.