Somero-lehden vaalitentissä ovat kaikki kolme somerolaista kansaedustajaehdokasta. Reima Anolin kristillisdemokraateista vastaa ensimmäisenä.
Reima Anolin
– kristillisdemokraatti
– 31-vuotias
– koulutukseltaan sairaanhoitaja
– työskentelee päällikkönä A-klinikan Forssan yksikössä
– Someron kaupunginvaltuuston ja sivistyslautakunnan jäsen
– asuu Talvisillan kylässä
– vaimo ja kaksi lasta
– lähti ehdokkaaksi, koska haluaa suomalaiseen päätöksentekoon muutosta ja yhteiskunnan palaamista perusarvojen ääreen, jotta luodaan toivoa ihmisille
– haluaa työn aseman vahvistuvan ja julkista terveydenhuoltoa turvattavan muun muassa rahoituksella hyvinvointialueille
1. Kun on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, kumman valitset?
– Työn ja yrittämisen pitää olla kaiken perustana. Sitä kautta saamme veroeuroja, ihmisille kunnon työurat ja eläkkeet. Hyvinvointipalveluista on pidettävä huoli, vastaa kansanedustajaehdokas Reima Anolin Somerolta.
– Perusasiat on laitettava kuntoon ja lopetettava erilaiset ideologiset hankkeet. Rahoitus hyvinvointialueille on turvattava. Suomi on korkean verotuksen maa, eikä ansiotulon verotusta saa korottaa. Painopistettä siirrettävä haittaveroihin.
– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee porrastaa neljään portaaseen ja laajentaa ansiosidonnainen kaikille. Kristillisdemokraatit ovat laskeneet, että tällä saataisiin säästöä 148 miljoonaa euroa.
– Sekin pitää ymmärtää, että tietyt peruspalvelut eivät muutu tuottaviksi. Ne pitää verovaroin hoitaa.
2. Pitäisikö hyväosaisimpien verotusta kiristää ja siirtää saatuja tuloja huono-osaisimmille?
– Ei. Verotuksessa tulisi siirtää painopistettä enemmän haittaverojen suuntaan, esimerkiksi sokerivero. Ansioverotusta ei tule kiristää.
3. Suomi ja Somerokin on muuttunut monikulttuurisemmaksi, miten tätä voisi parhaiten hyödyntää?
– Suomen kieli täytyy olla kunnossa; sellaisella tasolla, että täällä pärjää. Kunnossa pitää olla myös koulutus, jota maahanmuuttajille annetaan. Meidän on ymmärrettävä toinen toisiamme.
– Tervetuloa rakentamaan yhteistä hyvää. Suomella on rikas ja arvokas kulttuurihistoria ja olemme kaksikielinen maa, näitä ei pidä unohtaa eikä kielemme asemaa tule vähentää englannin kielen kustannuksella, vaan kotimaisten kielien asemaa on vahvistettava.
4. Miten tärkeänä koet ilmastonmuutoksen torjumisen, mitä ilmastonmuutoksen eteen pitää tehdä?
– Ilmastonmuutoksen eteen on tehtävä töitä päättäväisesti, mutta on tunnustettava se tosiaasia, etteivät suomalaiset yksin sitä estä, ratkaise tai pysäytä. Kaikissa maissa pitää saada infrastruktuuri kuntoon. Suomalaisten tietotaitoa voisi hyödyntää, jotta muuallakin pystyttäisiin pääsemään tuloksiin. Viedään muihin maihin suomalaisia tuotteita, joita tarvitaan, kun rakennetaan toimivaa yhteiskuntaa ja autetaan tietotaidolla.
– Se pitää suomalaiset tehtaat ja tuotannot Suomessa eli verorahat, ja suomalaiset saavat työtä. Ja apu menee sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Se auttaa myös ilmastonmuutoksessa, kun saastuttavimmat maat saadaan samalle tasolle kuin Suomi, esimerkiksi jätehuollon ja viemäriverkoston suhteen.
– On saatava muutkin ymmärtämään, että direktiivit ovat hyvästä. Kun Suomessa niitä on noudatettu, niin homma toimii ja luonto ja ihmiset voivat hyvin.
5. Tuleeko metsien hakkuita vähentää luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi?
– Kristillisdemokraattien viljelyn ja varjelun periaate tulisi olla metsäkeskustelun pohjana. Eli luontoa täytyy käyttää viisaasti ja hoitaen. Metsäpolitiikalla on parannettava metsien monimuotoisuutta.
– Kannatan kestävää metsätaloutta ja että edistetään metsien ja muiden luontokohteiden vapaaehtoisen suojelun lisärahoitusta. Valtio voisi myös suojella omia metsiä, jos ei tarvitse ostaa puuta muualta. Päätösten tulee olla valtion omissa käsissä, ei Brysselin.
6. Miten pidetään koko Suomi asuttuna? Entä Somero?
– Kaikki lähtee palveluista. Se, että kunnissa ja kylillä on peruspalvelut. Päiväkodit ja koulut sekä terveyspalvelut tulee olla saatavilla läheltä.
– Otetaan kolmannen sektorin: yhdistysten, yhteisöjen ja seurojen sekä myös alueen yrityksien palvelut yhteistyöhön ja vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaamme.
– Pääkaupunkiseutu on jo täynnä. Ei esimerkiksi Espoossa päiväkoteihin enää mahdu, koulut ovat täynnä eikä asuntojen hinnatkaan ole enää mahdollisia joka tulotasolle. Espoon kaksion hinnalla saa omakotitalon muualta Suomesta. Mutta jos ei ole palveluita, ei muutto muualle houkuttele.
– Luodaan kannustimia. Somerolisää on vahvistettava, perheille palveluseteli arjen jaksamisen tueksi ja vauvaraha käyttöön. Maalla voi nähdä tähtitaivaan.
7. Kumpaan suuntaan tulee mennä, lisätä tuottajien kriisirahoitusta, vai miettiä ja kohdentaa, minkä osuuden ruokaeurosta saa kauppa/tukkuporras, ja miten paljon saa ruuan tuottaja?
– Mitä enemmän tuottaja saa, sen parempi. Kotimaisten tuotteiden asemaa on tuettava. Suoraostot tuottajilta ovat kannatettavia. Viljelijöiden saamat tuottajahinnat laahaavat perässä. Maataloudelle ei pidä asettaa lisäkustannuksia tuovia toimenpiteitä, kuten päästövähennysvaateita, ilman lisärahoitusta.
– Kristillisdemokraattien esitys on, että hedelmien ja kasvisten arvolisäveroa vähennettäisiin 14 prosentista 10:een.
8. Kuinka suuri vastuu ihmisellä itsellä on terveydestään ja hyvinvoinnistaan?
– Ihmiset tekevät valintoja: Se miten liikut. Se mitä syöt. Ne ovat valintoja. Nämä vaikuttavat esimerkiksi verenpaineeseen, kolesteroliin, painonhallintaan, unenlaatuun. Sairautta ei kuitenkaan voi valita. Omilla valinnoilla voi kuitenkin vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia.
– On yhteiskunnan asia huolehtia siitä, että esimerkiksi kävelytiet ovat kunnossa ja turvallisia kulkea. Että on luontoa, missä liikkua ja jossa voi hyödyntää muun muassa marja- ja sienisadon. Tätä ilmaista lähiruokaa pitäisi enemmän hyödyntää. Valitettavan paljon jää satoa metsiin. Betonilähiöissä ei ole metsää missä kulkea. Eikä ole järkevää kaupunkisuunnittelua se, että autolla pitää mennä, että pääsee luonnon äärelle. Mutta muutoin vastuu on jokaisen oma.
9. Sosiaali- ja terveysalalta on eniten työpaikkailmoituksia. Mistä tekijöitä saadaan lisää, kun syntyvyys kuitenkin laskee ja enemmän hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa?
– Kyllä kaikki lähtee siitä, että työntekijän palkka on riittävä. Että palkalla pärjää. Että työolosuhteet ovat kunnossa. Että työvuorolistat ovat järkeviä. Että työntekijä pääsee vaikuttamaan omaan työnkuvaansa.
– Terveydenhoitoala on työntekijää kuormittava ja raskas. On huolehdittava myös siitä, että työntekijä palautuu ja on hyvässä kunnossa itse.
– Kielitaitovaatimuksia ei pidä heikentää ja palvelut on saatava kotimaisilla kielillä. Sote-palveluiden englannistuminen tulee torjua.