Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tämän vuoden alusta. Toiminnot siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille, ja laki määritti toimintoihin liittyvän omaisuuden, vastuiden sekä velvoitteiden siirroista.
Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kunnan omistamat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan.
Somerolla on samoin. Hyvinvointialueet ja kunnat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja kunnan omistamien toimitilojen vuokrasopimuksista. Osapuolten tulee kuitenkin tiedostaa, että neuvotteluvara on rajattu, vuokran suuruus on määritelty osapuolia sitovasti.
Hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin vuoden 2025 loppuun. Kyseessä on siis siirtymäaika. Näin kertoo Asianajotoimisto Lindblad.
Kunnat on lainsäädännöllä velvoitettu vuokraamaan omistamansa toimitilat hyvinvointialueelle. Vastaavasti hyvinvointialueet on asetuksella velvoitettu vuosina 2023–2026 maksamaan kunnille pääomavuokraa, jossa käytetään 6 prosentin tuottovaatimusta.
Täällä meillä erityistä jännitystä on aiheuttanut tulevan Tervaskannon ”kelpaaminen” Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle Varhalle. Onhan se vielä rakentamatta. Onko Varhalla tarve tehdä vuokrasopimus kunnan kanssa jostain, joka on vasta tulossa? Sitä on Somerolla jouduttu pohtimaan jo pitkään.
Hyvinvointihallituksen piti käsitellä Someron uutta Tervaskantoa viime viikolla. Tuolla aikataululla rakentaminen olisi voinut alkaa ennakkoon kaavaillun maaliskuun lopun sijaan aikaisintaan vasta huhtikuun lopussa.
Somerolle saapui kuitenkin tieto, että Varhan hallitus käsitteleekin Tervaskantoa 28.3., jonka jälkeen vasta päästäisiin tekemään rakennuksesta urakkasopimusta. Tuolloin aloitusaika venyy aikaisimmillaan noin toukokuun loppuun, ja vuoden suotuisinta rakentamisaikaa, kesää, kuluu ”hukkaan”.
Neuvottelupohja Tervaskannon vuokraamisesta on lähetetty Varhalle jo tammikuussa. On ollut siis Varhan vuoro vastata.
Onko hanke viivästymässä edelleen, tai peräti edes onnistumassa? Varhan kiinteistöjohtaja Timo Seppälän mukaan asia menee eteenpäin.
– Tervaskannon vuokrasopimuksesta on tarkoitus käydä vuokrasopimusneuvottelut Someron kanssa lähiaikoina. Sen jälkeen vuokrasopimus on tarkoitus viedä hyvinvointialueen aluehallituksen hyväksyttäväksi 28.3.2023., Seppälä selvittää.
Vuokrasummat on säädetty valtion taholta.
– Vuokrasopimukset kuntien omistamista tiloista (3+1) on tehty asetuksen mukaisilla vuokrilla, Timo Seppälä rauhoittelee tuntoja Somerolla.
Varhalla on kiinteistöille jatkossakin tarve
Varhan aluehallituksessa oleva Jani Kurvinen (kesk.) toteaa Varhan kiinteistöjohtaja Timo Seppälän mainitsemien 3+1 -vuokrasopimusten koskevan kuntien omistamia tiloja, joista Varha sitoutuu asetuksen mukaan kyseiseen vuokra-aikaan. Tarkoittaen siirtymäajan loppuun asti.
– Olisin olettanut, että sitä 3+1:tä ei käytettäisi Tervaskannon kaltaisessa uudiskohteessa. Asetushan on lähtenyt siitä, että kyseeseen tulevat nimenomaan tällä hetkellä sote-käytössä olevat tilat, ne ovat 3+1, Kurvinen katsoo.
Takaporttina Kurvisen mukaan on sekin, että jos kunnalla on sote-tilaa, joka on esimerkiksi sisäilmaongelman tai jonkun muun takia poissa käytöstä, niin niitä ei hyvinvointialueiden tarvitse ottaa vuokratakseen vastaan. Kiinteistön pitää olla käytössä.
– Tervakannon kaltaisia vuokrasopimuksia Varha ei ole vielä tehnyt yhtään.
Kurvinen myöntää, että Tervaskannon valmistelun aikataulut ovat ilmiselvästi mutkistaneet sopimuksen tekoa.
– Voi olla, että sitä tulkitaan niin, että se 3+1 tehdään tällä vuokrasopimuksella nyt asetuksen mukaisesti, minkä jälkeen seuraa kahdenvälinen neuvottelu.
– Rakennuttajan ja kiinteistön omistajan kannalta 3+1 vuotta on tietenkin tosi lyhyt aika. Mutta olisin luottavainen siinä mielessä, että Varhalla on todella kova tarve neljän vuoden päästäkin – vanhusväestön määrä lisääntyy, Kurvinen arvioi.
Kurvinen arvioi myös, että Tervaskannon vuokra-asia menee kiinteistöpäällikön jälkeen konsernijaostoon ja sieltä aluehallitukseen. Osa sopimuksista päätyy myös aluevaltuustoon.
– Yhteiskunnallinen päätöksenteko menee näin, prosessit ovat monimutkaisia.