Ansiosidonnaista syytä porrastaa

0
Yhteiskuvassa kokoomuksen kansanedustaehdokkaat, joista osa oli vastannut kysymyksiin jo aiemmin. Vasemmalta Janika Takatalo, Siiri Turunen, Pertti Hemmilä, Alvar Euro sekä kansanedustajat Ville Valkonen ja Saara-Sofia Sirén, ja edelleen Teija Tiusanen, Sanna Pitkänen ja Sini Ruohonen.

Kokoomuksen turkulainen kansanedustajaehdokas Alvar Euro kertoo kysyttäessä ilmastonmuutoksen torjunnan yhdeksi suurimmista haasteistamme tällä hetkellä. Hän näkee toimet tarpeellisina.

– Suomi ei ratkaise luonnollisesti ilmaston tai luonnon ongelmia yksin, mutta sen on tehtävä oma osansa, sekä tuotettava innovaatioita ja ratkaisuja, joilla pystytään torjumaan ilmastomuutosta myös muualla maailmassa.

– Suomessa tarvitaan uusiutuvan energian investointeja, liikenteen sähköistämistä sekä tämän lisäksi myös tarkasteluun tulee ottaa hiilensidonta muun muassa metsäpolitiikan keinoin. Myös jatkuvaa metsänkasvatusta tulee edistää, Alvar Euro tähdentää.

* * *

Kalevi Hemmilä näkee, että monikulttuurisuutta voi hyödyntää.

– Tärkeintä on pyrkiä mahdollisimman hyvään kotoutumiseen. Kielitaitoa tulee lisätä muun muassa kursseilla ja harrastuksilla. Työpaikkoja voitaisiin luoda esimerkiksi maatalouden ja hoivan aloilla, kuten muun muassa marjanpoimintaa tai avustavia tehtäviä suomenkielisten työntekijöiden työparina. Tällöin kielitaitoa saataisiin nopeammin parannettua, Hemmilä ehdottaa.

* * *

Ehdokas, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén punnitsee vastauksessaan julkisten leikkausten ja sosiaalietuuksien leikkaamista, vaihtoehtona verojen korottamiselle.

– Julkisen talouden ja velkaantumisen tilanne on vakava, joten monenlaisia keinoja tarvitaan. Vaikka keskeisintä on edistää talouden kasvua, myös sopeutustoimia tullaan tarvitsemaan tulevalla kaudella. Se edellyttää kykyä priorisointiin, Sirén aloittaa.

– Suomessa kokonaisveroaste on jo sen verran korkea, että veronkorotusten tulisi olla viimeisiä keinoja. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta niin sanottuihin haittaveroihin.

– Työn vastaanottamisen ja tekemisen tulee aina olla kannattavampaa kuin kotiin jääminen. Ansiosidonnaisen uudistaminen on yksi keskeinen ratkaisu. Kannatan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista siten, että tuki olisi alkuun korkeammalla tasolla, mutta laskisi työttömyysjakson kestäessä pidempään. Asiantuntijoiden mukaan tällä olisi työllisyyttä lisäävä vaikutus. Kannatan myös niin sanottua universaalia ansiosidonnaista työttömyysturvaa, Saara-Sofia Sirén vastaa.

* * *

Teija Tiusanen näkee metsien tärkeyden luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ilmastonmuutoksen estämisessä.

– Hyvinvoiva metsä sitoo tutkitusti hiiltä ja auttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Olen sitä mieltä, että suomalaiset metsänomistajat osaavat hoitaa vastuullisesti metsiään. Mielestäni metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, mutta jonkun verran varmasti pitää tehdä ennallistamistöitä.

– Meidän tulee huolehtia, että metsät saadaan kasvamaan enemmän, huolehtimalla oikea-aikaisista ja oikein mitoitetuista ensiharvennuksista. Siten voimme vastata hiilinieluihin. Valtion omistuksessa olevat vanhat metsät pitää mielestäni suojella, Tiusanen kannattaa.

* * *

Siiri Turunen ei kannata tulonsiirtoja huono-osaisimmille, kiristämällä hyvätuloisten verotusta.

– Hyväosaiset maksavat jo nyt valtiolle enemmän veroja ja näen, että progressiivisuus ansiotuloverotuksessa onkin hyvä asia. Työn verotusta ei kuitenkaan tule missään nimessä kiristää, vaan päinvastoin ansiotuloverotusta on kevennettävä oikeudenmukaisesti kaikissa tuloluokissa ja erityisesti pienituloisten osalta.

– Alhaisempi ansiotuloverotus oikein kohdistettuna kannustaa työn tekemiseen, mahdollistaen talouden kasvua.