Joukkuekultaa Terkolan nuorimmalle

0
Stella Terkola, Niilo Nikkanen ja Wilhelmiina Mikola ampuivat joukkuekultaa Kisakalliolla.

Ilma-aseiden Kultahippufinaaleista Kisakalliolla tuli kilpailu, jossa Terkoloiden ammuntaperheen nuorin tytär, Stella Terkola, astui vuorostaan esille näyttämään osaamisensa.

Ilmakiväärin 10IT-sarjassa Salon Seudun Ampujia edustava, somerolainen Stella Terkola oli hienosti kuudes. Sarjan nimi muodostuu ikäluokasta 10 vuotta sekä IT-lyhenteestä, joka juontaa sanaparista istumatuki.

Kirkkain mitali, kulta, puolestaan tuli ilmakiväärin 10IT-joukkuekisassa, jossa Salon Seudun Ampujien joukkue Wilhelmiina Mikola Vaskiolta, Stella Terkola Somerolta ja kansanedustajan Saku Nikkasen poika Niilo Nikkanen Salosta otti mestaruuden hienolla suorituksella, voittaen finaalikierroksella Asikkalan Ampumaseuran selkein numeroin 8–4.

Vastuu- ja päävalmenta Janne Terkola on tyytyväinen tyttärensä pärjäämisestä.

– Nyt oli hänen vuoronsa aloittaa. Oli hän kerran aikaisemmin ollut mukana, mutta ei vielä silloin 7-vuotiaana innostunut. Nyt tauon jälkeen hän halusi uudelleen lähteä ammuntaan ja sen myötä kisoihin. Ne menivätkin aika hyvin, isä Janne Terkola arvioi.

Kolmen ampujan joukkuekilpailu oli hänen mukaansa kova kisa.

– Kaikki siinä joukkueessa olivat ekakertalaisia isoissa kisoissa, mutta hyvin pärjäsivät.

Koronasta seurasi jälkimaininkeja

Stella Terkola on 10-vuotiaana viimeinen ikäryhmä, joka kilpailee istualtaan. 11 vuotta täytettyä kilpailijat siirtyvät ampumaan pystyyn. Ensin aseen painoa helpottaa kannattelemaan vastapainotuki, josta ammutaan 13-vuotiaiksi asti, minkä jälkeen vaihdetaan taas kevyempään tukeen. Vastapainon painoa tiputetaan, jotta ammunta taas vähän vaikeutuu. Makuuasennot tulevat, jos ampuu pienoiskiväärillä.

– Sen verran hän sanoi heti kisojen jälkeen, että kyllä tästä ruvetaan seuraavaksi harjoittelemaan pystyasentoa. Eli kyllä hän haluaa lajia harrastaa, isä iloitsee.

Lokakuussa Stella Terkola täyttää 11 vuotta, eli seuraava kausi pitää kilpailla pystystä. Joukkuekisassa oli mukana viisi joukkuetta, eli juuri 10-vuotiaissa oli eniten joukkueita.

Janne Terkola selvittää tämän johtuvan siitä, että koronan jälkeen ihan valtakunnallisesti alkaen on ollut ongelmia 12- ja 14-luokissa. Harrastajia on niissä aika vähän.

– Korona vei todella paljon juuri näitä kultahippuikäisiä tukiampujia. Seurana, mutta myös maanlaajuisesti harrastajamäärät tipahtivat paljon. Se tarkoittaa myös sitä, että myös myöhemmissä ikäluokissa tulee olemaan notkahdus.

Tästä Janne Terkola myöntää seuraavan pitkäaikaisvaikutuksia.

– Viiden vuoden päästä niiden, joiden pitäisi olla nuoria pystyampujia, sellaisia meidän Minean ikäisiä (17), sieltä puuttuu porukkaa kun he eivät ole tarpeeksi ajoissa aloittaneet.

– Ampumaliitto tekee kovin töitä, että me saadaan harrastajamäärä takaisin. Nousua on tapahtunut jo, mutta että saataisiin vielä samalle tasolle, kuin jo oltiin.

Muutama vuosi siinä voi vierähtää.

– Juuri juteltiin, että joukkuekilpailu on viimeksi ammuttu 2019, kun meillä Salohallissa järjestettiin Kultahippufinaalit. Sen ikäisistä, ketkä siellä kilpaili, ei enää juuri ketään ole mukana.

Kauden pääkisa nuorille

Henkilökohtaisessa kisassa palkittiin Kultahippufinaalissa kahdeksan parasta. Vähän samalla tapaa, kuin aikuisten sarjassa kahdeksan parasta pääsee finaaliin. Yhteensä kisaajia oli Stella Terkolan sarjassa yli 20.

Kisa oli valtakunnallinen. Nuorille ei ole SM-arvoja, mutta Kultahippufinaali on tukiampujille kauden pääkisa.

– Nykyään ei enää tulla Lapista, kuten silloin kun ammunta vielä oli oikein voimissaan. Mutta oli nytkin porukkaa Kankaanpäästä asti. Harrastajien määrässä erottui nyt Asikkala, josta oli tosi paljon ampujia. Heillä nuorisotoiminta on hyvällä tasolla.

Ja onko Salo siinä hyvin mukana?

– Kyllä. Me tulemme hiukan perässä, mutta tullaan varmasti. Meillä nuorisotoiminta on ollut hyvää jo vuosia. Muihin seuroihin nähden meillä on vielä hieman vahvempi Kultahipputoiminnan jälkeinen toiminta, silloin kun siirrytään ampumaan aikuisten säännöillä.

Parhaillaan Janne Terkola opiskelee Vierumäellä valmentajan ammattitutkintoa, kehittää omaa ammattitaitoaan.

Terkolan vanhin tytär, Mira, on parhaillaan armeijassa ja ehtii vähemmän harjoitella. On kuitenkin käynyt SM-kisoissa ja isoimmissa kilpailemassa.

– Ja Minea ei juuri muuta tee vapaa-ajalla, kuin treenaa ja kisaa, ihan älyttömiä määriä. Hänen kanssaan meillä on seuraavat kisat, Nuorten Euroopan liigassa Ruotsissa, jossa kilpailee Pohjoinen karsintalohko.

– Jos siitä päästään jatkoon, ammutaan ensi syksynä Tallinnan finaalissa, jossa mukana ovat Euroopan kovimmat maat. Se ei kuitenkaan ihan yhtä iso ole, kuin EM-kisat.