Kaupunginhallitus jatkaa maanantaina Someron koulujen ja päivähoidon tulevaisuuden ratkomista

Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen esitti kaupunginhallitukselle, että se palauttaisi sivistyslautakunnan oppimisympäristöehdotuksen jatkovalmisteluun. Ja asettaisi tavoitteeksi vähentää perusopetuksen kustannuksia ennustettuun oppilasmäärän vähenemiseen perustuen opetustoiminnan vähentämisellä ja kiinteistön käytön rakenteellisilla ratkaisuilla noin 2 miljoonaa euroa. Vertailukohtana on vuoden 2021 taso.

Kaupunginjohtajan laskelmien mukaan sivistysjohtajan oppimisympäristöselvityksen mukaisilla ehdotuksilla kustannuksia on mahdollista vähentää noin 1,5 miljoonaa. Tarvittaisiin vielä noin 500 000 euroa lisää johtuen muun muassa valtionosuuksien vähenemisestä, sotevelasta, Varhan (Varsinais-Suomen hyvinvointialueen) kiinteistöjen vuokrasopimuksista sekä työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksen tuomista lisäkustannuksista kunnille.

Suikkasesta sivistyslautakunta pystyy asiantuntemuksellaan pohtimaan, miten opetus- ja varhaiskasvatuspuolella toimintaa voi tehostaa, millaisilla ratkaisuilla päästään tavoitteisiin ja pystytään pitämään palveluverkko sekä kustannuksiltaan että palvelutasoltaan jatkossakin hyvänä.

– Kouluverkkopäätöksen jälkeenhän on tarkoitus tehdä kaupungin talouden tasapainotusohjelma; millaisella palveluverkolla tulevaisuudessa jatkamme ja esimerkiksi mihin kiinteistöihin kannattaa satsata. Tarkoitus on varautua muuttuvaan tulevaisuuteen.

Kaupunginhallitus ei vielä laittanut asiaa lautakunnan hoidettavaksi, vaan päätti yksimielisesti jatkaa asian käsittelyä ensi viikon ylimääräisessä kokouksessaan.

Vaikka päällään seisoisi

Kun somerniemeläiset kuulivat, että kouluasia otetaan jälleen esille, nousi suuri huokaus ja myös ärtymys. Koulurauha järkkyi jälleen.

– Tuli sellainen fiilis, että Someron kaupunki haluaa ajaa kyläkoulut alas, vaikka seisoimme täällä Somerniemellä päällämme, toteaa Somerniemen kylätoimikunnan puheenjohtaja Johanna Ristimäki.

– Ymmärrämme taloudelliset realiteetit ja että säästöjä on pakko saada, mutta pitääkö kohde olla lapset ja lapsiperheet, joita me niin kovasti tänne Somerolle haluamme, kysyy Ristimäki.

Kylätoimikunta on koonnut listaa Somerniemen ja koko Someron voimavaroista ja etsinyt kehittämiskohteita.

– Kävi miten kävi, niin me olemme ainakin tehneet voitavamme rakkaan koulumme ja elinympäristömme eteen, sanoo Ristimäki.

Runsas kuukausi sitten sivistyslautakunta ehdotti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, että Oinasjärvellä ja Pitkäjärvellä luokat 1–6 säilyisivät kolmeopettajaisina eli nykyisellään toistaiseksi. Asiaa tarkasteltaisiin uudestaan, jos oppilasmäärä näyttää pysyvästi laskevan alle 25 oppilaan. Jos näin olisi käymässä, selvitettäisiin mahdollisuutta säilyttää näissä kouluissa 1.–2. luokkien opetus, ja siirtää näiden kahden koulun yhteyteen alueen päiväkotien toiminta.

Esityksellään sivistyslautakunta halusi säilyttää koulurauhan.

Lautakunnan päätös erosi esityksestä. Sivistysjohtaja esitti, että kyläkouluihin olisi jäänyt esiopetus, 1–2 luokat ja päivähoito. Luokat 3–6 olisivat siirtyneet Oinasjärveltä Kirkonmäen kouluun sekä Pitkäjärveltä Joensuun kouluun.

Tarkka taloudenpito ymmärretään, mutta myös kyläkoulujen merkitys

Keväällä esille tulleet heikennykset kuntien talouteen saivat kaupunginjohtaja Sami Suikkasen ehdottamaan lisäsäästöjen etsimistä perusopetuksesta. Suikkanen ehdotti kaupunginhallitukselle, että sivistyslautakunta asiantuntijuudellaan jatkovalmistelee oppimisympäristöselvitystä ja miettii millaisilla ratkaisuilla toimintaa päästään tehostamaan.

Suikkanen on laskenut, että nykyisen valtionosuusjärjestelmän mukaan väestöennusteen perusopetusikäisten määrään (vähennys 782 oppilaasta 627 oppilaaseen) perustuva valtionosuus vähenisi vuodesta 2023 vuoteen 2029 noin 1,1 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatusikäisten määrään (419 lapsesta 358 lapseen) perustuva valtionosuus noin 0,4 miljoonaa euroa. Yhteensä vähennys olisi 1,5 miljoonaa.

Vaikutusta on myös sote-uudistukseen perustuvalla valtion rahoituksella. Talouden tasapaino heikkenisi 60 euroa/asukas eli noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tuo kunnallisveroprosenttiin 0,4 prosenttiyksikön korotuspaineen.

Lisäksi vuoden 2022 hyvinvointialueille siirtyneiden kustannusten lopputarkastuslaskennan mukaan kunnilta siirtyviä valtionosuuksia lisätään vielä viimeisimpien arvioiden perusteella 30 eurolla/asukas, eli Someron osalta noin 250 000 eurolla. Näin valtionosuuden vähenemä olisi Someron osalta täysimääräisenä kaikkiaan noin 750 000 euroa.

Valtion rahoituksen vähenemisen ohella tulonmuodostusriski on myös Varhan ja kaupungin välisten nykyisten toimitilavuokrasopimusten ja niiden vuokratason jatkuminen kolmen vuoden lakisääteisen ”takuuajan” jälkeen, vuodesta 2026 eteenpäin.

Suikkanen vertasi taloutta kolmessa eri koulutuksen järjestämisvaihtoehdossa Somerolla. Niin että kyläkouluissa olisi vain esikoulu sekä 1.–2. luokat, tai pidettäisiin nykyinen koulurakenne tai että perusopetus siirrettäisiin Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluista kokonaan Joensuun ja Kirkonmäen kouluihin.

Suikkanen sanoo laskelmiensa olevan tässä vaiheessa suuntaa antavia ennusteita, joihin vuosien varrella tulee vaikuttamaan monta liikkuvaa tekijää.

– Ne kuitenkin osoittavat riittävällä tarkkuudella, että sivistyslautakunnan ehdotuksen mukainen linjaus, joka pitää toimintojen järjestämistavan nykyisellään mahdollisimman pitkään, aiheuttaa säilyessään selkeästi suurimmat kustannukset Someron kaupungin taloudenhallinnon näkökulmasta.

Suikkanen jatkaa, että kun oppimisympäristöselvitys saadaan kuntoon, niin sen perusteella pystytään miettimään talouden tasapainottamista ja myös suunnittelemaan, millainen palveluverkosto pystytään pitämään, heikentämättä opetuksen tasoa.

– Pystytään varautumaan muuttuvaan tulevaisuuteen. Vaikka suunnitelmaa ei toteutetakaan vielä muutamaan vuoteen, tiedämme, mitä investointeja kouluihin pitää ja kannattaa tehdä, kun tiedämme minkä ikäistä väkeä rakennuksissa tulee jatkossa olemaan.

Miten kaupungin strategia yhteisöllisyydestä toteutuu, jos kyläkouluja kurjistetaan?

– Ei kyläkoulujen supistaminen varmaankaan yhteisöllisyyttä kyläalueilla edistäisi, mutta ei automaattisesti sitä murentaisikaan. Jos esimerkiksi koulukiinteistöihin tulee tilaa, sitä on mahdollista hyödyntää muihin yhteisöllisyyttä tukeviin toimintoihin, kuten yhdistystoimintaan tai vaikkapa etätyötiloihin, vastaa kaupunginjohtaja.

– Toisaalta jos emme pysty säilyttämään kaupungin toiminnan taloudellisia edellytyksiä suurin piirtein nykyisellä tasolla, vähentää se edellytyksiä ylipäänsä tarjota nykytasoisia palveluja, kuten asianmukaisia oppimisympäristöjä tai vapaa-aikapalveluja ja toteuttaa niihin tehtäviä investointeja. Ei sellainenkaan tilanne yhteisöllisyyttä tukisi, jatkaa Suikkanen.

Meidän pitää ryhtyä tekemään, mitä kylien väki ehdottaa kehittämistoimenpiteiksi

Maanantaina hallituksen kokouksessa Riitta Lehtinen (sd.) teki muutosehdotuksen kaupunginjohtajan esitykseen. Hän ehdotti , että Oinasjärven ja Pitkäjärven koulujen toiminta jatkuu toistaiseksi. Tilannetta tarkastellaan uudelleen valtuuston vuonna 2009 hyväksymän oppilasrajoja koskevan päätöksen mukaisesti, kun oppilasmäärä jää kahtena peräkkäisenä lukuvuotena alle 25 oppilaan.

Tällöin aloitetaan esiopetuksen sekä ensimmäisen ja toisen luokan yhdistyvä alkuopetus ja varhaiskasvatuksen siirto koulukiinteistöön. Keskusta-alueen koulujen oppilasmäärien tilannetta tarkastellaan samanaikaisesti Oinasjärven ja Pitkäjärven koulujen kanssa.

Lisäksi Lehtinen ehdotti, että kaupunginhallitus antaisi tekniselle toimelle toimiohjeen selvittää oppimisympäristöjen (koulut ja päiväkodit) kunto, tarkoituksenmukaisuus ja investointitarpeet kustannusvaikutuksineen yhteistyössä sivistystoimen kanssa vuoden 2024 loppuun mennessä, ja että perustetaan ohjausryhmä selvitystä tekemään.

Taina Ruuhilehto (sd.) kannatti Lehtisen ehdotusta.

Riitta Lehtinen sanoo, että säästöjä tarvitaan.

– Jokainen ymmärtää sote-alueiden käpin. Osa Varhan kaupungilta vuokraamista tiloista jäänee ilman vuokralaisia sopimuskauden jälkeen.

Lapsimäärän väheneminen tulee näkymään suoraan valtionosuuksissa.

– Mutta pelkät eurot eivät voi määrätä päätöksentekoamme. Emmekä voi kurjistaa yhtä aluetta: koulutusta. Tällä hetkellä meillä ei ole akuuttia taloudellista hätää. Kouluille pitää antaa työrauha, toteaa Lehtinen.

– Meidän pitää ryhtyä tekemään, mitä kylien väki ehdottaa kehittämistoimenpiteiksi. Ihan oikeasti tekemään, eikä odottaa kurjistumista. Katsotaan kylien ehdotukset loppuun. Jos eivät onnistu, niin ainakin on yritetty.

Lehtinen muistuttaa, että päätöstä tehdessä on katsottava ennen kaikkea pienen oppilaan etua. Ja kytkeä päätökset toimintaan niin, että ymmärrämme, mitä päätöksemme todellisuudessa lapsille ja perheille tarkoittavat ja vaikuttavat.

– Samalla meillä on mahdollisuus tehdä ihan käytännössä sitä, mikä on kaupungin strategian pääjuttu eli yhteisöllisyys. Ei riidellen, vaan yhdessä tehden.

Nyt pitää jo tehdä päätöksiä, että saisimme kaupungin kehityksen jälleen alkamaan

Henri Seppälä (kok.) teki myös muutosehdotuksen. Sen mukaan kaupungin tulee sopeuttaa koulu- ja päiväkotiverkkoa siten, että koulu ja päiväkoti lakkautetaan Oinasjärveltä vuonna 2025 sekä Pitkäjärveltä 2026 ja koulu Kirkonmäeltä vuonna 2027. Janne Nurmi (ps.) kannatti Seppälän ehdotusta.

Seppälä sanoo esityksensä tuovan kaupungille myös säästöjä.

– Kaupungin toimintaa pitää sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin jokaisella osa-alueella. Jos mitään leikkaustoimenpiteitä ei tehdä, niin se tarkoittaa verojen nostoa muutamalla prosenttiyksiköllä. Verojen nosto ei ole ratkaisu aina ongelmiin, vaan silloin on katsottava muutoinkin toimintaympäristöä. Edullinen verotus on myös vetovoimatekijä kaupungin suuntaan tuleville, toteaa Seppälä.

Hän tarkentaa syntyneiden määrän olleen jo pitkään laskusuunnassa. Ennen syntyi yli 100 lasta vuodessa, nykyään alle 50.

– Eivätkä mitkään ennusteet näytä tuovan siihen muutosta. 10 vuoden sisällä jo alkaa olla tilanne, että meillä on vain yksi koulu keskustassa.

Seppälä tietää, etteivät säästötoimenpiteet ole mukava viesti lapsiperheille eikä muillekaan asukkaille.

– Tilanteeseen olisi pitänyt puuttua aikaisemmin, 5–8 vuotta sitten. Yrittää kasvattaa asukasmäärää, keksiä keinoja kylien aktivoimiseen. Sitten odoteltiin liian kauan oppimisympäristöselvityksen valmistumista, joka ohjaa kouluverkon kehitystä. Tämän selvityksen puuttuminen oli ratkaisevassa osassa.

– Nyt koulujen lopettaminen tuntuu radikaalilta päätökseltä. Mutta olemme odotelleet jo tarpeeksi. Nyt pitää jo tehdä päätöksiä, että saisimme kaupungin kehityksen jälleen alkamaan, summaa Henri Seppälä.

Voisimmeko siirtää keskustan kouluista oppilaita pienryhmäopetukseen rauhalliseen kyläkouluun?

Jaana Kyyrä (kesk.) ehdotti asian jättämistä pöydälle ja jatkamaan tarkastelua seuraavassa kokouksessa. Tero Pirttilä kannatti, kuten myös koko kaupunginhallitus. Asian tarkastelua jatketaan hallituksen ylimääräisessä kokouksessa.

– Ensi maanantaina jatketaan. Saimme lisälaskelmat eteemme juuri ennen viikonloppua. On hyvä perehtyä niihin paremmin ajan kanssa ja käydä keskustelua oman porukan kanssa, viittaa Kyyrä puolueensa keskustan joukkoihin.

– Kun sosiaali- ja terveyspuoli lähti pois kaupungilta, niin sivistystoimialasta tuli kaupungin suurin ja tärkein. Kyllä pitää pohtia, miten pystymme pitämään palvelut laadukkaina jatkossakin, mietiskelee Kyyrä.

Hän olisi silti toivonut työrauhaa Oinasjärven ja Pitkäjärven kyläkouluille.

– Ymmärrämme tosiasiat. Lapsimäärä vähenee, samoin valtionosuudet. Nämä ja paljon muutakin kaupungin pitää ottaa huomioon tulevaisuuden suunnittelussa ja taloudenpidossa. Mutta vaikka syntyvyys on laskenut, niin on Somerolle aina muuttanut lapsiperheitä. Oppilasennusteet eivät ole olleet yksi yhteen toteutuneen kanssa. Toisaalta lähes koko Suomessa syntyvyys on laskeva.

Pitkäjärvellä on hyvä tilanne oppilasmäärän suhteen, Oinasjärvellä huonompi.

– Mutta kyläläiset ovat aktivoituneet oman kulmakuntansa tulevaisuudesta. Eikä meillä ole huolta ainakaan opetuksen tasosta. Someron kyläkouluissa tehdään hienoa työtä ja ajatellaan lapsen parasta.

– Ehkä pitäisikin miettiä, voisimmeko siirtää keskustan kouluista oppilaita pienryhmäopetukseen rauhalliseen kyläkouluun. Olisiko se joillekin parempi ympäristö oppia kuin keskustan kouluissa?

Kyyrä sanoo negatiivisuuden saattavan lähteä toteuttamaan itseään. Alamme toimia siten, mitä pelkäämme.

– Keskustan koulut ovat nyt täpötäysiä. Sinne ei voi siirtää vielä pitkään aikaan kyläkoulujen oppilaita. Tilojen ahtaus johtuu osaltaan ukrainalaisista. Emme tiedä, moniko heistä jää tänne pitemmäksi aikaa.

– Päätöksiä pitäisi tehdä etupainotteisesti, mutta kuka ihme tietää, mitä on edessä 4–5 vuoden päästä. Olisiko parempi siirtää koulupäätöksiä tuonnemmaksi, kun nyt ei ole vielä ihan pakko päättää? Mutta hyvä sitä on miettiä, jotta on valmiuksia päätöksiin sitten tuonnempana. Tai että pystyisimme loiventamaan laskevia käyriä.

Jaana Kyyrä miettii, mitkä olisivat sellaisia porkkanoita, jotka saisivat lapsiperheitä muuttamaan Somerolle. Miten saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

– Meidän pitäisi löytää, millaiset ihmiset haluavat Somerolle ja miten markkinoida luontoa ja yhteisöllisyyttä. Sitä, että pääsee kotiovesta suoraan metsään ja jokaisella on mahdollisuus harrastaa.

Somerniemellä on löydetty keinoja säilyttää kyläkoulu

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja esitti somerniemeläisille kysymyksen Oinasjärven koululla pidetyssä keskustelutilaisuudessa: ”Mitä te olette itse tehneet, jotta Somerniemen väen vähentyminen kääntyisi kasvuun?”

– Somerniemen kylätoimikunta sai siis tehtävän. Päätimme tehdä esityksen, jossa kerromme toimenpiteet, miten kaupunkiin saadaan lisää asukkaita, verotuloja ja että jopa vellova koulujen sulkemiskeskustelu voidaan siirtää historian kirjoihin, toteaa Somerniemen kylätoimikunnan puheenjohtaja Johanna Ristimäki.

Esitys on toimitettu kaupungin päättäjille.

– Emme alistu. Näytämme, että Somerniemi on tuhansien mahdollisuuksien alue.

On kartoitettu Karttamontieltä Viuvalaan asti potentiaaliset rakennuspaikat, vapaat tontit. Helsingintien ja koulun läheltä on kysytty maanomistajalta omakotitontteja. Vihreä valo syttyi.

– Olemme tehneet kaupungille avustusanomuksen kylärahasta. Sillä tehtäisiin markkinointivideo alueesta. Nuoret ovat sen tekijöinä.

– Sivistyslautakunnan päätös rauhoittaa koulukeskustelu antoi tunteen, että lautakunta tukee ja ymmärtää meitä. Tuli koulurauha. Kuin matto olisi vedetty jalkojen alta, kun kouluverkkoselvitys ja säästötoimenpiteet nostettiin uudestaan esille. Lapsilta otetaan pois kaksi miljoonaa. Emme usko, että koulukuljetuksissa säästetään, enemminkin ne kasvavat, toteaa Johanna Ristimäki.

– Taloudelliset realiteetit ymmärrämme. Mutta tällä tavalla säästämme hengiltä, loppuun koulumme ja alueen. Kaupungin päätöksillä on vaikutusta lapsiin, heidän perheisiinsä ja koko alueeseen.

Ristimäen mielestä säästöjen hakeminen lasten opetuksesta on näköalatonta.

– Kaikki mitä tehdään lasten eteen, tulee moninkertaisena takaisin myöhemmässä elämässä. Säästöjä syntyy esimerkiksi käyttämättömistä mielenterveyspalveluista.

Ristimäki korostaa tarvittavan monipuolista koulurakennetta. Siihen ei riitä, että on vain ykkös- ja kakkosluokka.

Johanna Ristimäki haluaa katkaista negatiivisen kierteen. Hän toivoo, että edetään positiivisen ja mahdollisuuksien kautta. Että nähdään, mikä elinvoima lapset ja nuoret ovat paikkakunnalle. Ja mitä hyvää kyläkouluilla on annettavana: rauhaa opiskelemiseen, keskittymiseen ja auttamiseen. Luonto ja ihmiset lähellä. Lapsi saa olla pitkään lapsi.

– Koulussa on myös harrastekerhoja niin oppilaille koulun jälkeen, kuin aikuisille eri yhdistyksissä.

– Samalla annetaan mallia lapsille, miten yhteisössä toimitaan ja millaisia asioita arvostetaan.

Ristimäestä se on parasta tulevaisuuden tekemistä ja paikkakunnan markkinointia.

– Kunnia ikäihmisille, mutta emme halua, että Somerosta tulee pelkästään ikäihmisten kaupunki.

Somerniemeläiset toivovat, että kaupunki loisi uuden brändin paikkakunnalle. Somero – lapsiperheiden taivas. Lapset nostettaisiin markkinointivaltiksi.

Esitys Somerniemen elvyttämiseksi ja Someron väkiluvun nostamiseksi

Somerniemen asukasmäärä laskee, palvelut vähenevät, talot autioituvat ja ennen vilkas kylänraitti hiljenee. Tällä hetkellä Somerniemellä on vakituisia asukkaita noin 850 – viimeksi näin vähän on ollut 1700-luvulla.

Somerniemen kylätoimikunta toimii nyt kääntääkseen kehityksen suunnan ylöspäin. Suunnanmuutos edellyttää myös Someron kaupungilta toimia.

Tavoite
Someron kaupungille ei ole haitaksi, kun väkiluku nousee; varsinkin uudet lapsiperheet ovat meille tärkeitä.
Uudet asukkaat nostavat Someron verotuloja ja valtionosuuksia (yksi nelihenkinen perhe tuo suoraan vuodessa noin 20 000 euroa eikä aiheuta lisäkuluja).
Tarjotaan mahdollisuus halukkaille elää terveellisesti maaseudulla vähintäänkin kohtuullisten palvelujen lähellä.

Miten
Keskitytään ensi vaiheessa kehittämään Somerniemen kohdalla Helsingintien varrella Oinasjärven–Kirkonkulman aluetta Someron maankäyttöpoliittisen suunnitelman mukaisesti (Someron maankäytön kehityskuva 2035 ja Maapoliittinen ohjelma 2019).
Kaupunki kaavoittaa sopivia tontteja edellä mainituilla alueelle pientalorakentamiseen.
Kaupunki rakentaa kunnallistekniikan siten, että se on saatavilla uusille tonteille kohtuullisin kustannuksin.
Vapaa-ajan asuntoja Somerniemellä on noin 950 kappaletta. Kaupunki luo selkeät ohjeet, mitä tarvitaan vapaa-ajan kiinteistön muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi. Kaupunki myös kannustaa tähän muutokseen.
Omakotitaloja Somerniemellä on 590 kappaletta. Kaupunki tukee tyhjillään olevien saattamista asuntokäyttöön.
Kaupunki käynnistää markkinointikampanjan, jossa painopisteet ovat uudet tontit, vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi ja paluumuuttajien houkuttelu paikkakunnalle.

Somerniemi
– Yhdistelmä perinnemaaseutua ja tuhansien mahdollisuuksien aluetta
– Valtava vetovoimatekijä on mahtava monipuolinen luonto mukaan lukien vesistöt; mahdollisuus luonnon tarjoamaan toimintaan kuten marjastus, sienestys, kalastus, metsästys, lenkkeily, kävely, suunnistus, hiihto, veneily jne.
– Someron keskustan palvelut ovat lähellä.
– Kaupungin paras uimaranta
– Oinasjärven alueella on kunnallistekniikka pääosin valmiina
– Oinasjärven koulu on pienoinen ihme nykyaikana – koulu, jossa kiusaaminen on minimissä, oppitulokset hyviä, joka tarjoaa yhteisöllisyyttä korostavaa kasvatusta ja jossa tarjotaan laadukasta musiikki-, draama- ja taideopetusta.
– Somerniemi on kohtuullisen matkan päässä pääkaupunkiseudulta.
– Alueella on kohtuullisen hyvät tietoliikenneyhteydet ja ne tulevat lähiaikoina paranemaan – 5G tukiasemaverkko laajenee
– Somerniemen kesätori on vilkas toimintakeskus kesälauantaisin.
– Somerniemen musiikkiteatteri tarjoaa monipuolisia kulttuurielämyksiä.
– Alueella on Hiidenlinna/Sisumetsän seikkailupuisto (Someron eniten kävijöitä keräävä matkailukohde), Ämyrin moneen kertaan parhaaksi tanssipaikaksi valittu tanssilava, Somuran moottorirata, vapaapalokunta, urheilukenttä, urheiluseura, aktiivisesti toimivia yhdistyksiä ja osakaskuntia jne.
– Elävän kyläkoulun tarjoamat sisäliikunta- ja kokoontumistilat.
– Asukasmäärän lisääntyessä jo nykyään voimakas yhteisöllisyys kasvaa.

Tämän esityksen kohdista markkinointi on tärkein, siihen on panostettava entistä enemmän.
Monelle paikkakunnalle muuttaneelle on ollut positiivinen yllätys se, miten laadukas koulu Oinasjärvellä on.
Tässä esitetyistä Somerniemen ominaisuuksista useampikin on sellainen, jota maaseudun rauhaa hakeva muuttoa harkitseva ihminen arvostaa.
Hyödynnetään yhdessä tämä voimavara!

Johanna Ristimäki
puheenjohtaja
Somerniemen kylätoimikunta