– Valo meinaa tainnuttaa. Se on niin kirkas. Ehkä se saa ihmisen liikkeelle, tuumaa Pirkko Lavikainen kevätauringon paisteesta ja vaikutuksesta.
Lavikaiselle keväässä parasta on lintujen laulu ja seuranta, ja yleensäkin luonnon katseleminen ja kasvun ihmetteleminen.
– Näin eilen leskenlehden. Sinivuokotkin kukkivat.
Aiemmin Lavikainen ei ollut kovin innoissaan keväästä.
– Kevätaurinko on niin armoton. Se näyttää kaiken. Valo alkaa lannistaa mieltäkin. Ehkä se johtuu siitä, että olen syksyn lapsi. Nautin ihanasta sinisestä hämärästä, pohtii Pirkko Lavikainen.
Hän päätti selättää kevätauringon armottomuuden.
– Olen aloitellut keväisin uusia projekteja. Sillä tavalla kestää paremmin.