Kukkapelto Jokioistentien varrelle

0
Kukkapelto kukoisti kauniina Karunantien varrella Sauvossa viime elokuussa. Kuva Sauli Kaipainen.

Vihreiden valtuustoryhmä ja sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä ovat maaliskuussa 2021 jättäneet valtuustoaloitteen luontoratkaisujen vauhdittamiseksi Somerolla. Valtuustoaloitteessa esitetään harkittavaksi kaikkiaan yhdeksää toimenpidettä, joilla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta ja täydennetään jo käytössä olevia luonnonsuojelun keinoja.

Valtuustoaloitteen käsittelyn valmistelutyönä järjestettiin kaupungin sisäinen palaveri 11. tammikuuta, ja viime viikolla ympäristölautakunta käsitteli aloitteen. Lautakunta ehdottaa hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite merkitään loppuun käsitellyksi.

Someron vs. ympäristönsuojelusihteeri Jonna Hostikka kokoaa loppupäätelmänä, että Somerolla luontoarvoja on otettu huomioon hyvin laajasti jo aiemmin, muun päätöksenteon ohessa. Kattava ja monille alueille ulottuva luonnon huomiointi jättääkin vähemmän tilaa keksiä uusia, ennen kokeilemattomia keinoja asiassa.

Luontotyö tarvitsee kohteita

Konkreettisena keinona on löydetty kukkaniityn perustaminen. Sellaiset ovat vahvasti yleistyneet muuallakin Suomen kunnissa viime vuosina.

Puistoyksikkö on päättänyt, että jo tänä vuonna tehdään yhden hehtaarin kokoinen hunajakukka-/auringonkukkapelto sekä puolen hehtaarin kukkaniitty. Paikaksi päätettiin Ruunalan alueelta yksi, toistaiseksi myymättä oleva tontti sekä sen viereinen tienvarsialue.

Myös jo valtuustoaloite toi esille, että luontotyö tarvitsee kohteita, jotka osoittavat uusien ratkaisujen toimivuuden, ja rohkaisevat muita soveltamaan niitä.

Aloitteen suorana ehdotuksena oli, että valitaan Someron kohteeksi jokin ihmisen voimakkaasti muokkaama ja luonnoltaan heikentynyt alue ja tehdään siitä vetovoimainen nähtävyys ja virkistysalue. Esimerkiksi nostettiin ohikulkutien viereisen Ruunalan uuden alueen ja tien välinen, kaupungin omistama kaistale, kunnes tontit ovat myyty.

Kukkaniityn osalta Somerolla haetaan samalla myös kokemuksia niityn menestymisestä ilman maaperän köyhdyttämistä. Tämä hyödyttää kukkaniittyjen ja auringonkukkapeltojen suunnittelua mahdollisille muille alueille.

Ruunalan kaupunginpuoleisessa päädyssä oleva, puistoalueeksi kaavoitettu alue on osittain väliaikaisesti työmaaliikennekäytössä, joten sen osalta suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin.

Kohti edelläkävijyyttä

Aloitteen ensimmäisenä kohtana oli kirjattu, että Somerolla pyritään yhdeksi luontotyön edelläkävijäkaupungeista. Määrätietoisen työn avulla Someron kaupungista voidaan tehdä luonnon vaalimisen edelläkävijäkaupunki. Talkoisiin kutsutaan kaupunkikonsernin lisäksi yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset. Käynnistetään luontohankkeita, joissa luontonäkökulma nivotaan yhteen esimerkiksi liikunnan, mielenterveystyön tai kulttuurin kanssa.

Jonna Hostikka muistuttaa, että Somerolla on jo olemassa useita luonto- ja virkistyskohteita, joiden viitoitusten parantamiseen ja kunnostukseen on kaupungin talousarviossa varattu rahaa vuodelle 2023.

– Somero on Paimionjoki-yhdistyksen jäsen. Toimintasuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä siellä on vuonna 2022 aloitetun Someron järviketjun virkistyskäytön kehittäminen. Alkuvuodesta Somerolla jo oli kaikille avoin ideointi-ilta, jossa virkistyskäyttömahdollisuuksia tuotiin esille. Mahdollisuuksien mukaan haetaan rahoitusta esimerkiksi luontopolun toteuttamiseksi, Hostikka selvittää.

Monipuolistamista ja ennallistamista

Somerolla on jo olemassa olevia luonto- ja virkistyskohteita, sekä valmistelussa toimenpiteitä mahdollisten uusien kohteiden suunnittelusta ja perustamisesta yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Ympäristölautakunta myös päätti viime lokakuussa kaupungin osallistumisesta Valonian Helmikunnat 2 -hankkeeseen, jossa kartoitetaan kaupungin mailla olevia pienvesiä ja laaditaan 2–4 kohteelle toteutettava kunnostussuunnitelma. Pienvesikunnostuksilla kohennetaan luonnon monimuotoisuutta. Hankkeen rahoituksen varmistumista odotellaan nyt. Toteutus olisi vuosina 2023–2024.

Aloitteen ehdottamia maankäytön monipuolistamisen muotoja ympäristölautakunta toteaa toteutetun Somerolla melko paljon. Esimerkiksi Somero on ollut Valonian Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkoston hankkeessa 2020–2022.

Hankkeessa luodaan Hyyppäränharjun alueelle pienvesien ja niiden ympäristön alue- ekologinen hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan muun muassa virta- vesijatkumot, metsien ja suojelualueiden kytkeytyvyys ja ekologiset käytävät.

Hanke on juuri päättynyt ja hoitosuunnitelma valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Hoitosuunnitelmaa voi hyödyntää myös kaupungin omistamilla alueilla Hyyppäränharjulla.

Metsänhoitoyhdistys Salometsän laatimassa metsäsuunnitelmassa on selvitetty kaupungin omistamilla metsäalueilla olevat arvokkaat luontokohteet. Kaupungin metsäsuunnitelmassa on otettu huomioon jatkuvan kasvatuksen periaate. Vuosina 2021–2031 avohakkuuta tehdään vain 27,1 hehtaaria, kun yhteensä hakkuita on suunniteltu tehtäväksi 816,2 hehtaarille.

Ennallistamista voitaisiin tehdä suoalueilla.

Kestävään kehitykseen

Uhanalaisista eliölajeista Häntälän notkojen pikkuapollo on edelleen ajankohtainen ja sen kanta onkin vahvistunut.

Tuulihaukka on rauhoitettu laji, mutta ei uhanalainen. Peltopyy on silmälläpidettävä laji ja rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Sen metsästys pyritään kohdistamaan istutettuihin kantoihin ja on täällä mahdollista vain riistakeskuksen myöntämällä pyyntiluvalla. Metso on elinvoimainen riistalintu, jonka metsästys on kielletty Varsinais-Suomessa.

Kaikkiaan kaupunkistrategiassa yhtenä toiminta-ajatuksena on ympäristöarvot huomioiva kestävä kehitys. Strategian yhtenä arvona on ympäristöystävällisyys ja teemana on korostaa ympäristön merkitystä somerolaisten yhteisenä asiana. Strategia otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa.

Kiiruunpuistosta todetaan, että aluskasvustot niitetään vasta juhannuksen jälkeen, jotta kasvit ehtivät siementää. Näin edistetään kasvuston säilymistä ja monimuotoisuutta. Puistosta kaadetaan vain huonokuntoiset tai vaaralliset puut, muuten puusto säilytetään monipuolisena. Uusia puita ei istuteta.

Lahopuun määrä huomioidaan metsäsuunnitelmassa. Lisäksi PEFC-metsäsertifiointi asettaa säästö- ja lahopuulle vähimmäismäärän.

Aloitteen laajassa käsittelyssä vastattiin myös muun muassa pienelinympäristöjen lisäämisehdotukseen.