Kyläkoulujen tulevaisuus on ollut vaikea asia Somerolla jo pitkään. Ikärakenteemme on vuosien mittaan muodostunut aina vain vanhusvoittoisemmaksi. Lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja vanhusten määrä kasvaa. Myös suuri joukko nuoria jää opiskeluvuosiensa jälkeen kaupunkeihin, kun Somerolta tai edes lähiseudulta, ei useinkaan löydy koulutusta vastaava työtä. Someron kylillä on lukumääräisesti huomattavasti vähemmän maatiloja kuin joitain vuosikymmeniä sitten. Kaupungistumisen trendi on jatkunut jo pitkään.
Tutkittu asia kuitenkin on, että monet kaupunkilaiset haluaisivat, varsinkin nyt Korona-pandemian ja Ukrainan sodan syttymisen jälkeen, muuttaa maalle. Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen Kylät ry:n ja MTK:n teettämä kysely kertoo, että yli miljoona aikuista, 44 prosenttia, on joko suunnitellut muuttoa maalle tai haluaisi muuttaa maalle. Samaisessa kyselyssä yli puolet vastaajista olisi valmis suuntaamaan verovaroja toimiin, joilla Suomen maaseutu pysyy asuttuna.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut ennusteen väestömuutoksesta vuosina 2021–2040 kunta- ja maakuntatasolla. Ennuste on tehty neljällä skenaariolla, jotka ovat perusuraennuste, kaupungistumisskenaario, hajautumisskenaario ja kansainvälistyvä Suomi. Kaikissa skenaariovaihtoehdoissa Someron väkiluku on laskeva, mutta vain kaupungistumisskenaariossa laskua on yli 10 prosenttia. Kaikissa skenaarioissa Someron tilanne näyttää varsin hyvältä lähiseudun kaupunkeihin verrattuna.
Kyläkoulujen määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana jyrkästi, ja ne alkavatkin olla jo harvinaisia. Somerolla on vielä kaksi kyläkoulua, joiden olemassaolosta kannattaisi pitää kiinni niin pitkään, kuin se suinkin on mahdollista. Kyläkoulut ovat kunnille selviä vetovoimatekijöitä, kun perheet etsivät itselleen kotia maaseudulta.
Pitkäjärven koulussa on tällä hetkellä noin 50 oppilasta, eikä sinne taitaisi enempää edes mahtua. Oppilasmäärä ei myöskään ole laskemassa tällä vuosikymmenellä edes aiempien päätösten mukaisen kolmeopettajaisuuden rajan alle, vaikka syntyvyys on laskenut koko kunnan alueella voimakkaasti. Oinasjärven koulun tilanne on hankalampi. Siellä oppilasmäärä on laskemassa jo lähivuosina edellä mainitun ”haamurajan” alle.
Oinasjärvellä ja Pitkäjärvellä on talven aikana aktivoiduttu tekemään työtä kyläkoulun säilymisen puolesta. Kylien tavoitteena on saada muuttamaan alueelle uusia lapsiperheitä, minkä myötä kyläkoulujen tulevaisuus saataisiin turvattua myös ensi vuosikymmenellä. Nämä kyläläisten tekemät toimet ovat hyviä esimerkkejä yhteisöllisyydestä, jota Someron kaupunki strategiassaankin voimakkaasti haluaa olla tukemassa.
Tosiasia on, että lapsimäärän vähentymisen myötä myös valtionosuudet vähenevät, jonka takia joudutaan tekemään säästötoimia talouden tasapainottamiseksi. Kyläkouluja ei kuitenkaan tule valjastaa kuntatalouden pelastajiksi eikä tehdä ennakoivia päätöksiä niiden lakkauttamiseksi.
Sivistystoimen palvelut ovat sote-uudistuksen jälkeen käytännössä ainoita hyvinvointipalveluita, joita kunnat järjestävät. Siksi onkin ymmärrettävää, että säästöpaineet kohdistuvat niihin. Ennen kuin lasten ja perheiden palveluista lähdetään leikkaamaan, tulee selvittää myös muut mahdolliset säästökohteet ja tehdä ratkaisut kokonaisuus huomioon ottaen.
Pidetään Someron kylät ja kyläkoulut elinvoimaisina eikä lähdetä tekemään ennakoivia päätöksiä koulujen lopettamisesta. Sellaiset päätökset näkyisivät todennäköisesti asukasmäärän laskun kiihtymisenä ja koko kaupungin näivettymisenä.
Someron Keskusta ry