Rauhoitetaan Hämeen Härkätie
Somero tarvitsee ensi vaalikaudella valtakunnallisesti kiinnostavan aiheen.
Mieleen tulee aika, kun historiallisella Hämeen Härkätiellä kiirikkaa lyötiin ja kouluun ajettiin polkupyörillä. Häkäpönttökuormurit olivat hitaita ja sallivat lasten leikit.
Toisin on nyt – nopeusrajoituksia on korotettu, eikä ole kauankaan siitä, kun motoristi sai surmansa Härkätien mutkaisessa kurvassa.
Elinkeinoelämä vaatii raskasta kalustoa ja pikaliikennettä. Kevyen liikenteen väylien tekeminen Härkätien reunoille ei onnistu arvokasta miljöötä turmelematta.
Onko Somerolla keskusteltu siitä, että raskas liikenne tulisi ohjata Antintieltä Pärnämäen eteläpuolitse aina Isonmäen ahteelle saakka Tammelan rajalle? Letkulla Härkätie on rauhoitettu Eerikkilän risteykseen asti 60 km/t -liikennemerkeillä.
Uuden tien rakentaminen maksaa paljon, mutta kalliiksi tulee Suomen tunnetuimman matkailutien maisemien pilaaminen hätiköidyillä ratkaisuilla.
Ennen pyöräilin, mutta en uskalla enää. Suistuin jokin aika sitten tien oheen rekka-auton ilmapyörteen heittämänä.
Rauhoitettakoon Hämeen Härkätie! Siinä teema tuleville vuosille, johon Museovirastokin voisi yhtyä. Kuka uskaltaisi ja jaksaisi kysyä?
Lähes kuollut
Verkossa
Hämähäkin seitti koskettaa otsaani.
Tämä on ainoa verkko,
johon kietoudun mielelläni.
Huuruiset korret rivistöissään,
jääpatsaat arvokkaampia
kuin suurmiehet konsanaan.
Eija Komu
Unto Mononen oli syvien tunteiden sanansaattaja
Unto Mononen oli tangojen ja iskelmämusiikin säveltäjä ja sanoittaja. Hän syntyi Muolaan kunnassa Karjalan kannaksella 23.10.1930, mutta vietti valtaosan elämästään Somerolla.
Mononen oli yhdessä Toivo Kärjen kanssa maamme lahjakkaimpia tango- ja iskelmämusiikin säveltäjiä 60-luvulla. Monosen tangoista huokui kaipuu johonkin tavoittamattomaan, jota ei koskaan voinut saavuttaa. Myös omat elämänkokemukset vauhdittivat hänen sävellystyötään välillä myös synkempäänkin suuntaan omien mielialojensa mukaan.
Mononen oli taitava kynänkäyttäjä ja osasi tuoda tunteensa julki. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat: Satumaa, Kohtalon tango, Yön hiljaisuudessa, Tähdet meren yllä, Lapin tango, Syvä kuin meri, Erottamattomat, Kangastus, Sateen tango ja Tango petturille.
Itse olen aina ollut vannoutunut brittiläisen pop-musiikin ja ’rautalangan’ fani, mutta juuri Monosen tangot avasivat elämääni aivan uusia ulottuvuuksia. Monosen tangoja tulkitsivat kaikki eturivin laulajamme kuten esimerkiksi Reijo Taipale, Eino Grön, Esko Rahkonen ja Taisto Tammi. Monosen musiikki oli myös sangen kysyttyä ja esimerkiksi kappaleesta Yön hiljaisuudessa tekivät oman versionsa Esko Rahkonen, Jamppa Tuominen ja Rauli Badding Somerjoki.
Elettiin näytäntökautta 1983–84 ja Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin Tangosäveltäjä juuri Unto Monosen elämästä. Esitys teki minuun valtavan vaikutuksen ja siitä tuli minulle unohtumaton teatterielämys. Kävin katsomassa Tangosäveltäjän peräti kuusi kertaa.
Monosta eli Untia esitti tunnetulla karismallaan Pekka Lukka. Monosen yhtyeen laulusolistia esitti Matti Viironen, joka tulkitsi kaikki tangot unohtumattomalla tavalla. Tangoista tehtiin myös c-kasetti, jossa Masi lauloi kaikki Monosen tangot Janne Hurmeen yhtyeen säestämänä, ihan kuten itse esityksessäkin.
Yksi mieleenpainuva kohtaus esityksessä oli Untin ja M.A. Nummisen kohtaus, jossa he lauloivat kappaleen Eduskuntatalon puistossa. M.A. Numminen kehui päivän kauneutta ja lintujen laulua, kun taas Unti enteellisesti sanoi taivaan olevan synkässä pilvessä ja satavan rakeita. M.A. Nummista esitti Juhani Niemelä.
Monosen elämää varjosti ainainen rahapula ja alkoholin käyttö. Kappale Kohtalon tango kuvaa Untin omaa elämää enteellisesti ja koskettavasti. ’’Arpa kohtalon on aina arvaamaton, kaikki huomenna voi olla toisin. Polku eessäni aina on tuntematon, sinne vie minne määrätty lie. Arpa kohtalon on aina oikullinen, siihen liiaksi luottaa mä taisin. Miksi en saanut olla mä onnellinen, sitä yksin nyt miettiä saan’’.
Mononen kuoli ennenaikaisesti Somerolla juhannuksen jälkeen 28.6.1968 vain 37-vuotiaana. Olen usein miettinyt sitä, miksi ihmistä osataan arvostaa vasta sitten, kun hän on poistunut joukostamme. Näin kävi myös Unto Monoselle, mutta hänen hienot sävellyksensä elävät tänäkin päivänä eivätkä kuole koskaan.
Tapani Telenius
Tampere
Fiilaten ja höyläten 50 vuotta
Rauli Badding Somerjoen superhitti, suorasukaisen seksuaalinen Fiilaten ja höyläten saapui kauppoihin huhtikuussa 1973. Badding-elämäkerran Kaita polku. Rauli Badding Somerjoki (2018) kirjoittaja, muoniolainen Jukka Rajala ilahdutti minua Jarkko Laineen sanoituksen kartoittamisella. M.A. Numminen sensuroi Jarkko Laineen tekstistä kohdan ”sain sperkkuja sormiin, / ne pyyhin salin seiniin” muotoon ”sain herkkuja sormiin, / ne pyyhin salin seiniin”.
Minua on aina ihmetyttänyt, mitä tarkoittaa ”lyyli mua kun koppakossa hypytti”, mutta nyt sekin selvisi. Jarkko Laine oli kirjoittanut epäselvästi käsin alkuperäisen muodon ”hopla-kosla”. ”Hopla” tarkoitti T-mallista Fordia, joka oli kuin vieteripatja ja hyppyytti kyytiläisiään.
Jarkko Laine oli kuitenkin hyväksynyt Baddingin väärinlukeman ”koppakossa” ja tuuminut, että se tulkittaisiin Turun paikallismurreilmaisuksi. Kiitos, Jukka Rajala, näistä arvokkaista tiedoista!
Eija Komu
Badding-fani