Olla-Riitta Mäkelä avaa norsupuiston helatorstaina. Myötätuulen pihamaalla Kaurakedossa ei sentään tallustele oikeankokoisia norsuja. Isoimmat patsaat ovat alle parin metrin pituisia puisia hahmoja.
Norsuaiheisia esineitä on koottu lähinnä ulkorakennukseen. Pihallakin on muutama yksilö. Niitä on esillä myös Myötätuulen päärakennuksessa ja norsukahvilassa.
– Näillä lähdetään alkuun. Mutta kyllä on tarkoitus jatkossa laajentaa puistoa jalkapallokentän puolelle. Puiston rakentaminen on useamman vuoden projekti, selvittää Olla-Riitta Mäkelä tulevaisuutta.
Muutama retkikunta on jo sopinut tulostaan katsomaan norsupuistoa tänä kesänä.
Mäkelä on kerännyt norsuaiheisia esineitä teinivuosista, mutta puiston rakentaminen keräysharrastuksen sadosta ei syntynyt sen vuoksi. Hän peri 35 000 norsuaiheista tuotetta.
Willa Fantin omistaja Auli Jyllinvuori-Mäkinen oli saanut käsiinsä Somero-lehden, jossa kerrottiiin Olla-Riitta Mäkelän kiinnostuksesta norsuhahmojen keräämiseen ja Myötätuulen norsukahvilasta.
Jyllinvuori-Mäkinen pyysi Mäkelää tutustumaan omiin kokoelmiinsa Nastolaan.
– Kyllä norsutuotteiden määrä löi minut ällikällä, kun kuljimme pihalla ja rakennuksissa. ”Norsut” majailivat useassa eri mökissä ja ne oli järjestetty eri teemojen mukaan. Yhdessä tai useammassakin rakennuksessa oli pehmoleluja, toisessa esimerkiksi posliininorsuja, yhdessä vaatteita ja niin edelleen, kertoo norsuharrastaja vierailuaan.
Jyllinvuori-Mäkinen kuoli viime vuonna. Hän oli ollut Mäkelän vierailun aikana jo syöpähoidoissa. Olla-Riitta Mäkelä arvelee, että tämä halusi selvittää, olisiko Mäkelä sellainen henkilö, jolle voi kokoelmansa testamentata.
Mäkelän norsuesineiden keräilyharrastus nousi kiitoon parikymppisenä. Mutta aivan ensimmäisen norsuesineensä hän sai teinivuosina ihastuksensa kohteelta, Antti-pojalta. Tuon Linnanmäen muovisen tuliaisen hän on valitettavasti kadottanut jonnekin.
Mäkelän harjaantunut silmä löytää tavaroiden seasta etsimänsä. Esimerkiksi joka ulkomaanmatkalta norsuaiheinen matkamuisto on tarttunut mukaan. Niitä on hankittu kotimaasta milloin mistäkin. Läheiset ovat kartuttaneet Mäkelän kokoelmaa.
Joukkoon mahtuu muun muassa pehmoleluja, patsaita, lasiesineitä, t-paitoja, sukkia, verhoja, tyynyliinoja, peittoja, tyynyjä, pelejä, kirjoja, palapelejä, koruja, tauluja, koriste-esineitä ja astioita. Materiaalikirjokin on laaja: kangas, muovi, lasi, keramiikka, kipsi, paperi, puu, hopea ja niin edelleen.
Osa on käyttö-, osa koriste-esineitä, on taidettakin.
Lahjoituksen jälkeen tämä keräilyharrastus saattaa hieman laantua. Tai sitten se yltyy entisestään: Tuokin sopisi hyvin norsupuistoon.
Olla-Riitta Mäkelä kuvaa norsua sympaattiseksi ja älykkääksi eläimeksi. Ison eläimen rauhallisuus kiehtoo.
– Se on inhimillinen ja sillä on hyvä muisti. Naarasnorsu on matriarkka ja lauman pää. Se pitää huolta omistaan. Norsuäiti tekee miltei mitä vaan läheistensä eteen, vaikka kuolee. Norsu on äärimmäisen sitkeä ja vahva eläin, kehui Mäkelä aiemmassa Somero-lehden artikkelissa.
– Se ei häiritse eikä vahingoita muita, jollei siltä vie sen omaa tilaa.
