Viime vuonna Aholaan avattu Someron Kulttuurigalleria jatkaa Aarikan tuotannon esittelyä, mutta nyt nostetaan pässi pöydälle.
– Aarikan Pässi täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja siksi näyttelyyn tulee kesällä esille erilaisia pässiaiheisia tuotteita, kertoo Someron Kulttuurin toiminnanjohtaja Liisa Mattila.
Pässi sai muotonsa Kaija Aarikan työpöydällä vuonna 1973. Klassikko syntyi suomalaisen sisun symboliksi.
– Kaija itse on kertonut pässin synnystä, kuinka hän hoiti jo pienenä maatilan eläimiä Jurvalassa ja tykkäsi erityisesti lampaiden hoitamisesta. Puusepänverstaassaan hän sittemmin vuosien ajan mietti, miten hän saisi toteutettua lampaan puusta niin, että se näyttäisi villavalta, on Kaija Aarikan tytär Pauliina Aarikka kertonut klassikon synnystä.
Lammas syntyi mäntyisistä puupalloista, joihin yhdistettiin sarvet ja jalat. Pässejä on tehty puunvärisinä, mutta myös esimerkiksi valkoisina, harmaina, mustavalkoisina ja monivärisinä sekä kultasarvisina.
Edelleen Pässi on arvolahja, jonka omintakeinen muotokieli on ajaton vuosikymmenestä toiseen.
Jokainen Pässi-sarjan veistos valmistetaan Suomessa. Tekemiseen vaaditaan jopa kymmenen käsityöläisen ammattitaitoa.
Juhlavuoden kunniaksi Pässi on päästetty kukkakedolle pukeutuneena Kaija Aarikan aikanaan piirtämään Lemmikkiin.
Pässi-aihe koristaa myös hyvin monenlaisia tuotteita, niin tekstiilejä, astioita kuin vaikkapa lautasliinojakin.
Pässi näkyy näyttävästi myös Someron keskustassa Joensuuntiellä. Viime kesänä Kulttuurigallerian tuntumaan sijoitettiin Cor-Ten -teräksestä tehty kookas veistos, joka perustui Pauliina Aarikan luonnokseen. Veistoksen toteutti I-Metallin Miikka Mäkitalo . Veistoksen lopullinen ulkoasu on kaksikon yhteistyötä.
– Kaijalle maanviljelys oli tosi tärkeä perinne, ja kaikki se kulttuuri siellä Somerolla. Hän todella rakasti Someroa, vaikka muuttikin opiskelemaan Helsinkiin, Pauliina Aarikka tietää.
Teräksinen pässi onkin kunnianosoitus täkäläiselle maatalouskulttuurille.
– Toivon, että pässistä tulisi katseenvangitsija, minkä vierellä ihmiset varmaankin voisivat ottaa selfieitä. Että matkalaiset innostuisivat siitä, että se toisi lisää näkyvyyttä Kulttuurigallerialle, Pauliina Aarikka pohti viime kesänä.
Toive on toteutunut.
