Pyöräilystä voisi olla moneksi. Sen merkityksiin aletaan havahtua sitä enemmän, mitä heikommaksi käy sekä lasten että työikäisten kunto. Liikunta on harmillisella tavalla vähentynyt suomalaisessa yhteiskunnassa jo pidemmän aikaa.
Työ suunnan kääntämiseksi on Somerolla aloitettu. Noin vuosi sitten perusturvalautakunnassa Anne Teräväinen (kok.) ehdotti puolueille yhteisaloitetta, jotta Someron kaupungille luotaisiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.
Lautakunta piti kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä kannattavana tavoitteena. Kaupunginhallitukselle myös ehdotettiin edistämisohjelman toteuttamista laaja-alaisesti kaupunkiorganisaatiossa. Laaja-alaisuus tarkoitti kävelyn ja pyöräilyn viemistä eteenpäin paitsi ympäristö-, sivistys- ja teknistä toimessa, myös elinvoimatyöryhmässä pyöräilymatkailun edistämiseksi.
Tulossa uusia reittejä
Valtuusto hyväksyi viime joulukuussa keskusta-alueen kehittämisen viitesuunnitelman sekä sen rinnakkaistyönä tehdyn puistostrategian. Viitesuunnitelma ja puistostrategia käsittelevät myös kevyen liikenteen edistämistä keskustaajaman ja sen läheisillä alueilla.
Someron kaupunginhallitus linjasi puolestaan nyt helmikuussa, että suunnitelmien ja strategian puitteissa Someron virkistyspuistoihin rakennetaan reittejä kevyen liikenteen käyttäjille. Rakennettavia reittejä voidaan käyttää sekä virkistysreitteinä että päivittäiseen liikennöintiin.
Reitit myös yhdistävät keskuspuistoja. Ne luovat kehiä, mikä mahdollistaa niiden vaiheittaisen rakentamisen. Lisäksi kehärakenne tekee kulkemisen mielenkiintoisemmaksi, sillä eri suuntaan kulkiessa voi valita aina uusia reittejä.
Suurimmaksi osaksi virkistysreitit koostuvat jo olemassa olevista kulkuväylistä. Uusia väyliä rakennetaan virkistyspuistoihin jatkossa vaiheittain. Esimerkkejä uusista väylistä on sivun Fakta-laatikossa.
Reitit yhdistyvät Jaatilanjoen rannassa sekä Joensuuntiellä muun muassa polkupyöräkaistaan. Virkistysreiteittien ja puistojen avulla pyritään kannustamaan ja lisäämään Someron keskustassa kävely- ja polkupyöräliikennettä.
Myös taajaman ulkopuolelle
Kaupunginhallitus päätti helmikuussa myös osallistumisesta Valonian (Varsinais-Suomen liiton alaista toimintaa) asiaa koskevaan hankkeeseen. Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa -hankkeessa Valonia tekee yhteistyössä Someron kaupungin kanssa kuntalaiskyselyn sekä sitä tukevan työpajan.
Toimenpiteen omarahoitusosuus Somerolle on 8 000 euroa. Kaikkiaan Valonian hankkeen kustannusarvio on valtionavustuksineen lähes 100 000 euroa.
Valonian hankkeessa pyritään edistämään pyöräilyä myös keskusta- ja taajama-alueiden ulkopuolella.
Valoniasta muistutetaan, että toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi tehdään pääosin kunnissa. Kävely ja pyöräily ovat tasa-arvoisia kulkumuotoja moottoroituihin kulkumuotoihin nähden. Tärkein hyöty on pienentyneet sairaanhoitokulut parantuneen kansanterveyden ansiosta. Jokainen pyöräilyyn sijoitettu euro tuottaakin yhteiskunnalle 8 euron hyödyn.
Pyöräilykuntien verkostossa on Suomessa mukana 158, joukossa joukossa myös Somero on. Pyöräilyn edistämisohjelma puolestaan on tehty 103:een kuntaan, joukossa muun muassa Forssa, Loppi, Salo ja Tammela, mutta Somerolle vielä ei.
————————
Hyödyt tulevat nopeasti – Laaja ulkoiluverkosto kannustaa kuntalaisia liikkumaan
Anne Teräväisen (kok.) perusturvalautakunnalle laatiman aloite-ehdotuksen mukaan lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä alle viidennes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuu terveyssuositusten mukaan.
Huolestuttavaa on, että osa väestöstä ei liiku lainkaan.
Työ- ja koulumatkojen liikkuminen kävelemällä tai pyöräilemällä lisäisi Anne Teräväisen tekemän ehdotuksen mukaan päivittäistä liikuntaa lapsilla, nuorilla ja työikäisillä.
Hyödyt tulevat nopeasti. Jo esimerkiksi puoli tuntia reipasta pyöräilyä useampana päivänä viikossa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja korkean verenpaineen kehittymisen riskiä. Lisäksi luonnossa ulkoilu edistää emotionaalista hyvinvointia sekä onnellisuutta.
Teräväisen ehdotuksena oli, että Somerolle laadittaisiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Tavoitteena on kohentaa kansanterveyttä ja vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa infrastruktuurin kehittäminen, asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen sekä pyöräilymatkailun edistäminen.
Hän arvostaa, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on nostettu Somerolla entistä suurempaan arvoon.
– Hienoa, tämä on nyt selkeä viesti, että kävelyä ja pyöräilyä sekä ilmastoasioita halutaan Somerolla edistää, Anne Teräväinen kommentoi.
Laaja ulkoiluverkosto kannustaa hänen mukaansa kuntalaisia lisäämään arkiliikkumista ja samalla kohentamaan kansanterveyttä.
– Toivon, että huomioidaan myös pyöräilymatkailijat, joille olisi tarjota pääteiden ulkopuolella runsaasti maisemallisesti kauniita ja vaihtelevia reittejä, polkuja ja hiekkateitä, Teräväinen kohdentaa.
Teräväinen on itsekin aktiivinen työmatkapyöräilijä yritykseensä Postituspalvelu Navakkaan. Kodin ja työpaikkan välinen etäisyys on yhteen suuntaan reilu 8 kilometriä, jonka hän pyöräilee keskimäärin touko–lokakuun ajan, eli noin puolisen vuotta kerrallaan.
Fakta: Lisää virkistysreittejä Somerolle
- Nikkarin ja Osuuskaupan puistoon (reitin pituus n. 680 m)
- Myllypuistoon ja Kermisen mäen puistoon (reitin pituus n. 1 040 m)
- Sairaalatien puistoon (reitin pituus n. 590 m)
- Emman puistoon, Kyyrän puistoon ja Känkäsen puistoon (reitin pituus n. 700 m)
- keskustan viitesuunnitelman mukaisesti Jaatilanjoen rantaan (reitin pituus n. 730 m)
- jatkossa myös nykyistä toimivampi reitti Akustinpuistosta Helsingintien varteen
Fakta: Kunnianhimoinen tavoite
liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräilyn matkamääriä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa on valtakunnallisesti 2018 todettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä
terveyshyötyjen rinnalla kävely ja pyöräily vähentävät liikenteen päästöjä, lisäävät elinympäristöjen viihtyisyyttä, ihmisten aktiivista elämäntapaa ja mahdollistavat liikennejärjestelmän kehittämisen nykyistä kestävämpään ja taloudellisempaan suuntaan
tavoitteen saavuttaminen tulee edellyttämään uudenlaista päätöksentekokyvykkyyttä sekä valtionhallinnon, kuntien ja maakuntien tasolla, kuten myös aiemmin totuttujen käytäntöjen, asenteiden ja kulttuurin muutosta
kunnat ovat avainasemassa kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä
Lähde: Valtion liikuntaneuvosto