– Tulevaan ammattiin liittyvää tavaraa, vaikka porakone. Jos nuori kerää jotain astiasarjaa, niin sitä. Tai lahjakortti johonkin liikkeeseen, kertoo Heidi Virtanen.
– Rahaa en mielelläni lahjaksi jaa. Haluan antaa jotain pysyvää, selvittää Virtanen periaatteensa.
– Lahjakortti, niin nuori saa itse päättää, mitä hankkii. Seteli on tylsä antaa. Tai ehkäpä setelien arvo lahjana alkaa pikkuhiljaa nousta, kun ei nykyään juurikaan näe enää seteleitä, toteaa Maija Tanhua.
– Lahjakortteja olen suosinut. Silloin saaja voi käyttää lahjan haluamallaan tavalla. Voin ohjata suuntaa, kun hankin lahjakortin tiettyyn liikkeeseen, vaikka Marimekkoon, sanoo Anna Laake.
– Viime keväänä annoin valmistujalle ”oikean lahjan”, paketin. Silloin nuoren toiveet olivat tiedossa.
– Riippuu lahjan saajasta, mutta yleensä annan lahjakortin tai rahaa. Opiskelijalla on pienet tulot. Näin saa tuettua nuoren elämää, tuumii Mika Lehtonen.
– Eikä tule ostettua lahjaksi turhaa tavaraa. Samalla tulee hillittyä kulutushysteriaa. Saa nuori hankkia, mitä oikeasti tarvitsee.