Teksti Olli Salomäenpää
Jokaisella ikäryhmällä on tiettyjä yhdistäviä kokemuksia, jotka värittävät koko elämää. Meillä keski-ikäisillä tai hieman vanhemmilla yksi niistä lienee nykyisessä Ukrainassa vuonna 1986 tapahtunut Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
Tämä tuli todistetuksi, kun Someron Rotary-klubin esitelmöijäksi saapui somerolaislähtöinen, nykyisin Säteilyturvakeskuksen (STUK) Ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtajana toimiva diplomi-insinööri Tapani Virolainen . Sen verran nopeasti Tšernobyl tuli yleisökysymyksissä esille.
Virolainen kirjoitti ylioppilaaksi Someron lukiosta vuonna 1992, jonka jälkeen tie vei Lappeenrantaan opiskelemaan energiatekniikkaa ja -taloutta.
Ensiaskeleet STUK:in palveluksessa alkoivat kesätöiden merkeissä vuonna 1996 ja sille polulle hän on jäänyt.
Surullisen kuuluisaa ja nyt keväällä valmiiksi saatua Olkiluoto 3 -projektia Tapani Virolainen on seurannut valvojana sen alusta, vuodesta 2003 lähtien.
Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ”Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta”. Tämä mielessä pitäen on inhimillisesti ymmärrettävää, että varsinkin ydinvoima herättää ihmisissä monenlaisia mielikuvia, mutta Virolainen muistutti esityksessään, että jokapäiväisessä normaalissa elämässä säteilyä miettivien tulisi olla huomattavasti enemmän huolissaan maaperästä tulevasta radonista.
– Suomalaisen keskimääräinen saama säteilyannos radonista on 400 kertaa suurempi kuin ydinonnettomuuksista ja ydinasekokeista saama säteilyannos.
Nykyisten raja-arvojen mukaan korjauksiin pitää ryhtyä, jos radon-arvo ylittää asunnossa 300 Bq/m³. Uusissa asunnoissa raja-arvo on 200 Bq/m³.
– Radon on ongelma erityisesti hiekkaharjuisilla alueilla, Someron radonia eristävä savipohjainen maaperä on tässä mielessä altistumisen kannalta parempi.
Mutta asiaa ei voi Somerollakaan ihan täysin unohtaa, sillä STUK:n mittaustilastojen mukaan Somerolla keskustassa mitattujen radonarvojen keskiarvo on ollut 182 Bq/m³, Somerniemellä keskiarvo on hieman korkeampi. Selvästi alhaisempi lukema on Ylöpirtissä.
Radonia pelkäävien kannattaa hakeutua asumaan Merenkurkun yläpuoleiselle länsirannikolle ja erityisesti välttää Tampereella Pispalaa (1498 Bq/m³) sekä Kalevaa (1983 Bq/m³).
Ukrainassa käytävä sota ja uutisissa säännöllisesti esiintyvänä Zaporižžjan ydinvoimala herättävät nykyisin ihmisissä huolta.
Tapani Virolainen haluaa hälventää näitä huolia.
– Lähtökohtaisesti ydinvoimalat ovat erittäin vankasti rakennettuja. Tšernobylin kaltainen onnettomuus ei ole siellä mahdollinen, koska reaktorityyppi on erilainen. Ja jos syystä tai toisesta jotain tapahtuisi, olemme kyseisestä voimalasta riittävän etäällä.
– Suurempi ongelma on lähialueillamme sijaitsevat venäläiset ydinvoimalat, kuten Sosnovyi Bor. Kyseinen voimala on reaktorityypiltään samanlainen kuin Tšernobyl, mutta laitokseen tehtyjen muutosten jälkeen samanlainen onnettomuus ei pitäisi olla mahdollinen.
– Mutta suurin ongelma nykytilanteessa on se, että Venäjä on katkaissut kaikki yhteydet rajojen ulkopuolelle, jolloin voimalan ulkopuolinen valvonta on STUK:n sinne asentamien valvontalaitteiden osalta mahdotonta.
Esitelmän lomassa käydyissä keskusteluissa sivuttiin muun muassa sitä, että Loviisan ydinvoimaloille on annettu käyttölupa vuoteen 2050 asti, jonka jälkeen toiminta loppuu. Fuusioreaktorit ovat kehityksen alla, 10 vuoden kuluttua ollaan mahdollisesti asiassa viisaampia.
Pienydinvoimaloissa on tällä hetkellä enemmän markkinamiesten puhetta kuin todellisuutta. Hanhikiven voimalaitosprojekti voi alkaa joskus uudestaan.
– Ydinjätteen loppusijoitusosaamisessa olemme maailman huippua ja osaamisemme kiinnostaa maailmalla. Myös siihen liittyvä oma projektimme etenee. Ydinvoimaloiden polttoaine on tuotava jatkossakin ulkomailta.
Ydinvoima ja säteily ovat helposti ihmisiä ja heidän tunteitaan liikuttavia asioita. Virolainen kuitenkin muistutti, että onnettomuuksissa säteilyyn on kuollut hyvin vähän ihmisiä, kuolinsyyt ovat olleet ennemmin muualla.
STUK:in yksi tehtävä on muistuttaa ihmisiä myös auringon säteilyn vaaroista. Se kannattaa näin kesän kynnyksellä pitää mielessä ja suojautua riittävällä tavalla.
