Teksti Kirsi Seppälä, kuva Sari Merilä
Alkuvuodesta Someron kaupungin työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattorina aloittaneen Lauri Liimanin puheessa toistuu sana verkostoituminen; työtä tehdään verkostoissa eri toimijoiden kanssa.
Yhteistyössä mukana ovat niin sivistystoimi, nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut, kouluissa valmistava opetus ja monet muut tahot.
– Olen koittanut pitää ihmisten kanssa tiivistä yhteyttä, jotta ymmärrän kokonaisuuden, mitä täällä tapahtuu ja missä voin auttaa ja edistää asioita. Kotoutumisen kentässä tehtävää työtä voi tehdä monella tavalla. Esimerkiksi koululaisille on järjestetty tutustumispäivä nuoriso- ja vapaa-aikapalveluihin ja kerrottu tulevista retkistä ja tapahtumista sekä esitelty tiloja. Näin myös perheen nuorimmat tulevat huomioiduiksi ja he tulevat tietoisiksi vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.
Kotouudistus tulee
Työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattorin työsarkaa ovat työllisyyteen ja kotoutumiseen liittyvät asiat. Alan termein sanottuna ”kotouudistuksen” myötä kunnan pitää tarjota lakisääteisesti maahanmuuttajille ohjausta ja työllisyyteen liittyvää neuvontapalvelua. Työtä tehdään asiantuntijoiden verkostossa. Vuoden 2025 alussa TE-palveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle.
Lauri Liiman, milloin olet onnistunut työssäsi?
– Kun pystymme edistämään yhteisiä asioita ja kun pystymme auttamaan ihmisiä. Olisi ideaalitilanne, että mahdollisimman monella työnantajalla olisi hyvät työntekijät ja työtä haluavilla olisi töitä. On paljon tehtävissä, että saamme tarpeet kohtaamaan, Liiman tiivistää.
Entä miten asioita edistetään?
– Kehitämme pitkäjänteisesti toimintoja niin, että saadaan ehjä systeemi. Uudistukset sanelevat asioita, Liiman sanoo.
Apua ukrainalaisille
Kuka voi ottaa sinuun yhteyttä?
– Esimerkiksi Ukrainasta muuttaneet ovat ottaneet yhteyttä samoin kuin kunnalliset, hyvinvointialueiden toimijat, vapaaehtoistyöntekijät ja kollegat toisista kaupungeista, Liiman aloittaa.
– Eri kaupungeissa on erilaisia tilanteita ja me maahanmuuttokoordinaattorit saamme vertaistukea. Sitä tarvitaan, sillä kaikki ovat uuden tilanteen kanssa tekemisissä. On verkosto, pystytään jakamaan kokemuksia ja toimintamalleja yhdessä, mikä auttaa kehittämään toimintaa, hän jatkaa.
Ketkä ovat suurin kohderyhmäsi?
– Pääasiassa ukrainalaiset. Somerolla on noin 300 ukrainalaista. Puhumme kääntäjän tai tulkin välityksellä. Osa puhuu englantia ja silloin pystymme kommunikoimaan. Riippuu asiasta, tarvitaanko tulkkipalvelua vai ei.
Liimanin mukaan ukrainalaisten työllistyminen on vaihtelevaa. Moni on jo töissä, mutta vielä on heitäkin, jotka haluaisivat töihin, mutta eivät ole onnistuneet löytämään työtä. Koska Somerolla on aktiivisia yrittäjiä, Liiman näkee, että mahdollisuuksia työllistymiseen on. Ukrainasta on tullut Somerolle eri aloille kouluttautuneita henkilöitä, joiden kielitaito vaihtelee.
Tuetko maahanmuuttajien yrittäjyyttä?
– Pyrin ohjaamaan yrittäjiksi haluavia sellaiseen palveluun, mistä he saavat apua. Olen kuullut, että kiinnostusta yrittäjyyteen on, mutta en ole ollut sellaista hoitamassa.
Kotikunnaksi Somero
Osalla ukrainalaisista Suomessa oloaika on tullut täyteen ja hakemuksia kuntalaisuudesta on tullut kaupunkiin.
– Kuntapaikkoja on haettu, eli ainakin osa haluaa jäädä Suomeen. Ukrainalaisia on Somerolla sen verran paljon, että on vaikea sanoa, kuinka moni haluaa jäädä, mutta ainakin osa on ollut myötämielinen sille, että haluaa olla somerolainen, Liiman kertoo.
Kokemus yhteisökasvattajana eduksi
Somerolla alkuvuodesta alkaen työskennellyt Liiman asuu Salossa. Mitä olet tehnyt aiemmin työksesi?
– Aiemmin toimin Kanneljärven opistossa Lohjalla yhteisökasvattajana. Olen toiminut nuorten kanssa, nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa ja koulumaailmassa, hän toteaa.
– Pyrin siihen, että on tehokas verkosto ja teemme hyvää yhteistyötä. Näen, että Somerolla on yhteisöllistä ja tehdään hyviä juttuja. Vapaaehtoiset ovat tehneet huikean panoksen ukrainalaisten eteen, Liiman kertoo.