Teksti ja kuvat Tarja Kauppinen
Tällä hetkellä Someron vastaanottokeskuksella, Kotokunnalla, on noin 290 keskusmajoitettua asiakasta ja yksityisessä majoituksessa heitä on parikymmentä.
– Valtaosa heistä on ukrainalaisia, jotka ovat tilapäisen suojelun piirissä, vain kymmenkunta on turvapaikanhakijoita, selvittää vastaava ohjaaja Riina Lehtinen .
– Ensimmäisen kerran, kun asiakas astuu ovesta, hänet rekisteröidään keskuksen asiakkaaksi. Asiakkaalle kerrotaan vastaanottokeskuksen palveluista ja säännöistä ja katsotaan sopiva majoituspaikka vastaanottokeskuksen asunnoista.
Suuremmissa asunnoissa saattaa asua useampaa eri perhekuntaa. Migrin (=maahanmuuttovirasto) ohjeistukset määrittävät tietyn neliömäärän henkilöä kohti. Asunnot luovutetaan kalustettuina ja varustettuina välttämättömillä astioilla ja vuodevaatteilla.
– Asiakkaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä asumisoloihin, joskus, harvoin, joudumme tekemään sisäisiä muuttoja ja syitä niihin on monia.
– Työllistyneitä asiakkaita on noin neljäkymmentä, valtaosa on TE-keskuksen kotoutumiskoulutuksissa, joissa opetetaan suomen kieltä ja perehdytetään ammattiin.
Tilapäistä suojelua saavat henkilöt, jotka ovat asuneet vuoden maassamme voivat halutessaan hakea kotikuntamerkintää, jolloin he saavat samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin muutkin kuntalaiset.
– Tällöin heillä on kahden, kolmen kuukauden siirtymäaika hakea omaa asuntoa. Tuolloin he myös siirtyvät KELA:n asiakkaiksi, jos eivät ole työllistyneet, ja saavat kuntalaisina jatkossa apua kaupungin maahanmuuttokoordinaattorilta.
– Muuttaessaan omaan asuntoon, autamme kotikuntamerkinnän saaneita tekemään kaikenlaista, mitä itsenäiseen asumiseen kuuluu, muun muassa sähkösopimuksen ja kotivakuutuksen, jonka vuokranantajat pääsääntöisesti vaativat.
– Kotivakuutus on useammalle outo ja vieras käsite, toteaa vastaava ohjaaja Riina Lehtinen.
– Ohjeistamme myös mistä voi hankkia huonekaluja ja muita asumiseen liittyviä tarvikkeita edullisesti.
– Tällä hetkellä kuntaan siirtyviä on täällä Somerolla suhteellisen paljon, jos verrataan lukumääriä koko maan laajuudelta. Osa asiakkaista on myös halunnut palata kotimaahansa.
Kotokunta OY tekee yhteistyötä monien toimijoiden kanssa.
– Meillä on kotikunta-asioihin liittyen todella hyvää yhteistyötä esimerkiksi KELA:n kanssa. Siellä kaksi työntekijää on jatkuvasti saavutettavissa puhelimen päähän, voimme soittaa heille ja kysyä neuvoja.
– Tulkkipalvelut on käytettävissä kahden eri sovelluksen varausjärjestelmän avulla, mutta käytämme myös google-kääntäjää.
Kolme sairaanhoitajaa on tavoitettavissa keskuksessa aamupäivisin päivystysmuotoisesti, he ohjaavat asiakkaat tarvittaessa eteenpäin saamaan lääkärin tai erikoislääkärin hoitoa.
– Jos asiakas ei ole TE-toimistoon ilmoittautunut, hänellä on velvollisuus osallistua vastaanottokeskuksen työ- ja opintotoimintaan ja sen myötä myös suomen kielen opetukseen. Sitä heille opettaa jo eläkkeelle siirtynyt äidinkielen lehtori Kaija Parko , kertoo Lehtinen.
Sosiaaliohjaaja Mari Hård-Mäkelä ja sosiaalityöntekijä Emmi Oksanen ovat päivittäin saavutettavissa.
– Teemme kaikkea sosiaalityöhön liittyvää, paitsi lastensuojelua, se kuuluu hyvinvointialueelle. Mikä tahansa sosiaalinen ongelma tai erityinen tarve, autamme asiakkaitamme.
– Teemme kaikille haavoittuvassa asemassa oleville palvelutarpeen arvioinnin. Sosiaalityön palveluihin ovat oikeutettuja esimerkiksi ikäihmiset ja vammaiset. Toimimme myös yhteistyössä kaupungin sivistystoimen ja hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Teemme työtämme asiakaslähtöisesti, he toteavat.
Keskuksen avoimissa ovissa kävi noin 15 henkilöä.
