Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa oli tänään maanantaina syntymäpäiväjuhlat, kun Aino Ryhänen täytti kunnioitettavat 100 vuotta.
Ryhänen on syntynyt Karjalassa Heinjoen Kopralan kylässä 5.6.1923, josta hän 16-vuotiaana perheensä kanssa joutui lähtemään evakkoon Neuvostoliiton hyökättyä suomeen syksyllä 1939.
Monivaiheinen evakkomatka junalla seitsemän lehmän kanssa kesti kolme vuorokautta ja päättyi Euran rautatieasemalle, jossa paikalliset asukkaat ottivat heidät ystävällisesti vastaan ja asuinpaikka löytyi Kivimäen kylästä.
– Hieman Euran asemalla vastaanottajat miettivät, minne meidät voidaan sijoittaa, kun mukana oli seitsemän lehmää, mutta onneksi tilaa oli myös lehmille ja saimme hyvän majapaikan Kivimäen tilalta, kertoo Aino Ryhänen.
– Sodan loputtua, muun perheen jäädessä Euraan, halusin jatkaa kesken jääneitä opintojani. Siihen tarjoutui mahdollisuus Tampereen Suomalaisessa yhteiskoulussa, jonne ilmoittauduin syksyllä 1940 ja jossa suoritin loppuun keskikoulun oppimäärän, muistelee Ryhänen.
Sodan syttyessä uudelleen 1941 kesällä ja suomalaisten saatua vallattua Viipuri ja Karjala takaisin ilmoittautui Aino siskonsa Vilman kanssa työvelvollisiksi siivoamaan ja kunnostamaan taloja Kopralan kylässä. Myöhemmin myös vanhemmat pääsivät muuttamaan takaisin. Vaikka oma talo oli sodassa tuhoutunut, niin tilaa löytyi muista säilyneistä taloista.
– Sotatilanteen rauhoituttua jatkoin opiskeluani Lappeenrannan lyseossa ja sen jälkeen Viipurin kaksoisyhteislyseossa, jonka nimi johtui siitä, että vaikka se oli poikalyseo niin sinne otettiin myös tyttöjä, muistelee Ryhänen.
– Reputin ylioppilaskirjoituksissa saksan kokeen, mutta suoritin tutkinnon yksityisoppilaana vuotta myöhemmin. Työelämään siirtyminen tapahtui, kun sain opettajan sijaisuuden Torron koulusta Tammelasta. Sieltä siirryin Iisalmen kautta Somerolle kansalaiskoulun opettajaksi, jossa viihdyinkin 15 vuoden ajan.
Somerolta opettajan virasta töihin Ruotsiin
Aino Ryhänen löysi miehensä työskennellessään Iisalmessa opettajana ja heille syntyi myöhemmin kaksi lasta, tyttö ja poika.
Poika asuu edelleen Somerolla ja tyttö Ruotsissa, jonne Aino Ryhänenkin lähti myöhemmin töihin.
– Tyttäreni haki töihin Ruotsiin ja pääsikin opettajaksi Göteborgiin, jonne hän lähti isänsä avustamana. Jonkin ajan kuluttua mieheni palasi Somerolle ja kertoi, että Ruotsissa on töitä sekä hänelle että minulle. Ja niin me lähdimme sinne.
Minulla oli vakituinen virka Somerolla, mutta pyysin ja sainkin useaan eri otteeseen yhteensä viisi vuotta virkavapaata, jonka ajan työskentelin opettajana Göteborgissa ja mieheni puutyöopettajana.
– Kun jäin eläkkeelle opettajan virastani Ruotsissa, emme tulleet Suomeen vaan jäimme Ruotsiin, jossa tuli vietettyä loppujen lopuksi yli 40 vuotta, muistelee Ryhänen.
– Kesäisin vierailimme mieheni kanssa Somerolla ja yleensä asuimme poikani luona, mutta jossain vaiheessa mietimme, että voisi hyvä olla omakin asunto. Ja niin ostimme keskustasta yksiön, jossa kesäisin majoituimme.
Lamminniemen hyvinvointikeskukseen Aino Ryhänen muutti 2018. Hän kehuu avoimesti paikan ilmapiiriä ja siellä saamaansa palvelua. Onpa vastaan tullut vanhoja tuttujakin, kun hän ruokalassa törmäsi kahteen entiseen oppilaaseensa.
