– Katselkaa teoksiani mehiläisen silmin, lentäkää kukasta kukkaan ja koittakaan aistia myös niiden tuoksut, kehotti japanilaissyntyinen Tatsuo Hoshika vieraitaan näyttelynsä Tuoksu avajaisissa.
Yli 30 vuotta Suomessa asuneen Hoshikan ensi kosketus talveen oli pian hänen Suomeen tulonsa jälkeen.
– Se oli vuosi 1987 ja Suomessa oli ennätyskylmää, jopa -37 astetta. Sen jälkeen jopa pelkäsin uuden talven tuloa. Mutta opin, että kovassakin pakkasessa on elämää.
– Ja sitten tulee kevät! Elämän voiton merkki.
– Luonnon kauneutta on katseltava sellaisin silmin, ettei sitä pidä itsestäänselvyytenä. Ja erityisesti kovan koettelemuksen jälkeen vihreän näkemien on aivan uudenlainen kokemus, kertoi Hoshika, joka on tuonut Someron Kulttuurigalleriaan varsinaisen ruusu- ja pionitarhan.
Hoshika toivoo, että hänen maalaustensa myötä voi talvellakin tavoittaa kesän tunnelman ja tuoksut.
Hoshika myös ilahdutti yleisöään soittamalla pan-huilulla kappaleen Ruusu sekä huilulla virren Päivä vain ja hetki kerrallaan.
Tatsuo Hoshikan näyttely Tuoksu on Someron Kulttuurigalleriassa 13.8. saakka.
Someron Kulttuurigalleriassa jatkaa myös viime kesänä avattu Aarikka-näyttely, jota on uudistettu ja esille on tuotu runsaasti Pässi-aiheisia tuotteita. Pässi täyttää tänä vuonna 50 vuotta.
Kaija Aarikan juurethan ovat Somerolla. Hänen vanhempansa Alma Kares ja Väinö Aarikka olivat torin molemmat kotoisin Satakunnasta, Nakkilasta. Kun perhe kasvoi kahdeksanlapsiseksi, tuli tarve isommalle talolle. Nin pari päätyi ostamaan Jurvalan kartanon Someron Pitkäjärveltä 1927. Kaksi vuotta myöhemmin Kaija syntyi siellä yhdeksäntenä lapsena kuopukseksi.
Somerolla vietetyt lapsuusvuodet antoivat Kaijalle läheisen suhteen luontoon ja taidon nähdä luonnon kauneutta. Hänen mielipuuhiaan kotitilalla oli kanojen, lehmien, porsaiden ja lampaiden hoitaminen ja joskus hän sai tuoda pikkukaritsan tupaankin leikkimään. Kaija oli oppinut myös keritsemään lampaita jo ihan pikkutyttönä.
Kun myöhemmin Kaija Aarikalla oli oma puu-alan yritys, hän mietti pitkään, miten voisi toteuttaa lampaan olemuksen puusta. Eniten häntä askarrutti miten turkin pehmeyden voisi toteuttaa.
Eräänä päivänä töissä hän näki lattialla pahvilaatikon, joka oli kukkurallaan puupalloja. Koska pallot olivat mäntyä, muotoilija keksi, että ne näyttivät aivan villaisilta kiehkuroilta. Männyssä kun puun syyt näkyvät niin selkeästi.
Siitä lähti syntymään Aarikan kaikkien aikojen tunnetuin tuote Pässi. Vuosi oli 1973. Ensimmäinen Pässi oli noin 38 senttiä pitkä ja 25 senttiä korkea, mutta sen jälkeen Pässejä on tehty myös monen muun kokoisina ja useissa väreissä.
Kulttuurigalleriassa jatkaa edelleen myös Kaari Utrio –näyttely, jossa on esillä kirjailijan leikekirjoja, muistiinpanoja, kirjan eri muotoja, kirjallisen tuotannon esimerkkikappaleita, käännöksiä ja muuta aineistoa.
Tilasta löytyy myös Perinnehuone, jonne on koottu sodissa ja suojeluskuntien sekä Lotta Svärd -järjestön toiminnassa käytettyä aineistoa ja esineistöä. Someron Sotaveteraanien tukijaosto on perustanut Perinnehuoneen vuonna 2009.
