Someron Torppamuseon entinen Riutan torppa täyttää tänä vuonna 200 vuotta ja Somero-Seura 70. Juhlan kunniaksi museon nostalgisessa pihapiirissä nähdään 23.7. näytelmällisiä kohtauksia, sananparsista tehtyjä sketsejä. Kaikki repliikit on poimittu kotiseutuneuvos Tapio Horilan toimittamasta Someron sananparsia -kirjasta.
– Torpan juhlan kunniaksi tavallaan elvytetään vanhaa Pitäjänpäiväperinnettä hiukan uudella tavalla, kertoo ohjelman ideoinut Kaija Parko.
Hän on suunnitellut ja ohjannut esityksen, jossa on kuusi näyttelijää.
– Somerolla kiersi ihan oikeasti Tapio Horilan pyynnöstä 1970-luvulla kaksi Hämäläisosakunnan kerääjää ottamassa talteen sananparsia. Esityksessä onkin mukana kaksi ylioppilasta, jotka kohtaavat keruureissullaan ämmän, äijän, rengin ja piian, kertoo Parko.
Ylioppilaat toimivat eräänlaisina tarinankertojina, mutta muut näyttelijät päästävät suustaan ainoastaan sananparsia.
Tarinaa kuvitetaan ja rikastetaan Someron Naiskuoron musiikkiesityksin.
– Sananparret ovat minusta niin upeita, niin hienoja ja hauskojakin, ihailee Parko.
Hänen lemppareitaan ovat muun muassa ”Äkkiä ulos, on niinku jottain tulos” tai ”Meni nii, et viitakko lakos”.
Ylioppilaiden rooleissa ovat Vesa Toukkari ja Emmi Ali-Yrkkö . Ämmänä nähdään Essi Torkkomäki-Ryhtä , äijänä Tommi Palomäki , renkinä Juha Heikkilä ja piikana Marika Haapala.
Mukana museon juhlassa on myös Someron Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Sarastus vahvistettuna Paimion Nuorisoseuran kansantanssiryhmä Murosmöttösillä .
Juhlapuheen pitää lehtori Tuula Kämi.
Sananparsia ei hyllytetty sopimattomuuden perusteella
Tapio Horilan toimittama Someron sananparsia ilmestyi 1977. Alkusanoissaan Horila toteaa, että suuri osa sananparsista on laaja-alaista, valtakunnallista ja jopa kansainvälistä perinnettä, mutta valintakriteerinä on ollut se, että sananparsi on merkitty muistiin Somerolla. Toki sananparsissa on paljon paikallisuuttakin: ”Ollaan sev verran Kerkolan syrjäst, ettei silmil syljetä, sano Alhomäen Tauno”, ”Ku hän sinus on, sano Pajulan piika, kuj juomav vaskan selkään heitti.”
Sananparsia ei ole hyllytetty kirjasta sopimattomuuden perusteella, koska ei haluttu antaa kaunistele-vaa ja väärää kuvaa asukkaiden ajatusmaailmasta ja kielenkäytöstä.
“Voi vittu mum persettäi, kun on kahrest kappalast ja viäl rako keskel.”
Näitä sananparsia on julkaistu jo vuosikymmenien ajan esimerkiksi Somero-lehdessä.
Tapio Horila (2.2.1910–15.4.2006) teki perustavanlaatuista kotiseututyötä Someron hyväksi. Näistä ansioistaan hän sai kotiseutuneuvoksen arvonimen 1973.
Hän toimi myös Somero-Seuran pitkäaikaisena puheenjohtajana ja sittemmin kunniapuheenjohtajana.
Riutan torppa 200 vuotta
Someron Torppamuseo sijaitsee kaupungin keskustassa, historiallisen Hämeen Härkätien varressa. Museo koostuu kolmestatoista 1700- ja 1800-luvun rakennuksesta, jotka on siirretty alueelle Somerolta ja lähipitäjistä 1955–1964.
Päärakennuksena on Riutan torpan päärakennus vuodelta 1823 Someron Terttilän kylästä. Riutta oli keskikokoista suurempi torppa, ja muut museon rakennukset on valittu kuvaamaan tämän kokoista torppaa.
Pihapiirissä on myös luhti, pihatto, härkäpiahto, lato, talli, sikolätti, aitta, tuulimylly, riihi, luuva, sauna, paja, puuvaja ja kaivo.
