Työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy kuntien tai niiden muodostamien yhteistyöalueiden vastuulle vuoden 2025 alussa. Kuluvan vuoden lokakuussa kunnilla tulee olla valmiina suunnitelma, miten ne aikovat hoitaa jatkossa työ- ja elinkeinopalvelut.
Salon ympärille on syntymässä oma työllisyysalue, jonka valmisteluun ovat osallistuneet Someron ja Salon kaupungit sekä Kosken ja Marttilan kunnat.
Someron työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattori Riina Lehtinen sanoo, että työllisyyspalvelujen tulisi olla mahdollisimman helposti saavutettavissa.
– Uudistuksella haetaan sitä, että saadaan palvelut tuotua sinne, missä asiakkaat ovat. Peruslähtökohta on, että somerolaiset saavat jatkossakin palvelut läheltä. Jos neuvonta ja ohjaus ovat kaukana, niin syntyy kynnys lähteä hakemaan niitä; somerolaisten osalta jo heikon julkisen liikenteen vuoksi.
– Tarpeiden ja palveluiden tulee kohdata paikallistasolla. Eli meillä tulee olla sellaisia palveluja, jotka auttavat työtöntä työllistymään ja yritystä saamaan osaavia työntekijöitä, vaikkapa oppisopimuksella kouluttamaan henkilöitä. Tavoitteena on, että työntekijän ja työnantajan tarpeet kohtaisivat toisensa mahdollisimman hyvin, jatkaa Lehtinen.
Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Valtio katsoo, että TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Jotta tulisi autetuksi
Kaupungin työllisyys- ja elinkeinopalvelujen rinnalle tarvitaan muiden toimijoiden palveluita
Meneillään on TE24-uudistus. Vuoden 2025 alusta kunnille siirtyy vastuu työ- ja elinkeinopalveluista. Kunnilla on palveluvastuu oman alueensa asiakkaista eli työnhakijoista ja työnantajista ja heille tarjottavista palveluista.
– Uudistus tulee olemaan iso ja vaikuttava. Meidän pitää työstää se niin hyvin, että palvelut ovat sellaiset kuin somerolaiset tarvitsevat, sanoo Someron työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattori Riina Lehtinen.
Kaupunkien pitää sorvata kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta koskevat ilmoitukset Työ- ja elinkeinoministeriölle. Se on alustava suunnitelma, millä tavoin palveluja paikallistasolla tullaan toteuttamaan uudistuksen astuessa voimaan tammikuussa 2025. Sen parissa Lehtinen nyt työskentelee.
TE-suunnitelmaan selvitetään, mitkä ovat ne Someron lähipalvelut ja missä on toimipiste, jossa elinvoimapalveluita annetaan.
– Saman katon alla voisi olla esimerkiksi Kelan palveluja. Nyt palvelut ovat pilkottuja. Ohjaamotyyppiset ovat toimivia, niin kutsutut yhdeltä luukulta tarjottavat. Näin tulee autetuksi kerralla, pohtii Lehtinen.
– Kaupungin antamien palvelujen rinnalle tarvitsemme tueksi, esimerkiksi Varhan (hyvinvointialueen) palveluja.
Selvitettävänä on myös, miten työtehtävät jaetaan organisaatiossa ja paljonko henkilöstöä tarvitaan. Yhteistyökumppaneita kartoitetaan ja yhteistyökuvioita mietitään.
– Kela, Varha, paikkakunnan yritykset, alueen oppilaitokset, luettelee Lehtinen kumppaneita.
Se on jo selvillä, että Salo on työllisyysalueen vetovastuussa, niin sanottu TE-palvelujen isäntäkunta, jonka kumppaneina ovat Someron lisäksi Koski ja Marttila. Näin saadaan aikaiseksi 20 000 ihmisen työvoimapohja, alue, joka on luonteva ja yhtenäinen maantieteellinen kokonaisuus työssäkäynnin ja elinkeinoelämän kannalta.
– Me teemme työtä sen eteen, että Somerolle saadaan samanarvoiset palvelut kuin Salossa.
Tavoitteena vähentää pitkäaikaistyöttömien määrää
Työllisyyspalvelu-uudistuksen tavoite on myös pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen. Someron työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on ollut 7-8 prosentin luokkaa.
– Meillä on pitkittynyttä työttömyyttä. Somerolla työttömistä suurin osa on yli 50-vuotiaita. Se on hankalin ikäryhmä työllistyä. Työnantajan näkökulmasta voi olla riski palkata tämänikäinen pitkäaikaistyötön. Toisaalta työvuosia on vielä edessä useita, toteaa Riina Lehtinen.
Toinen haastava ryhmä on nuoret, joilla ei ole vielä yhtään työkokemusta. Heille tulisi saada se ensimmäinen työkokemus alalta, joka kiinnostaa ja johon voisi opiskella.
Haasteena on saada osaavaa työvoimaa yrityksille. Moni yritys painii työvoimapulan kanssa. Kaupungin ja yritysten yhteistyö ja vuoropuhelu on ensiarvoisen tärkeää jatkossakin, jotta paikkakunnat pysyvät elinvoimaisina.
– On työnantajia, jotka itse ovat kouluttaneet firmaansa työntekijät. TE-palvelut on auttanut yritystä löytämään nämä koulutettavat henkilöt. Se vaatii yritykseltä oma-aloitteisuutta, aikaa ja rahaa irrottaa henkilökuntaa kouluttajiksi. Paimiossa näin teki metallialan firma. Siellä koulutettavat ovat olleet pääasiassa ukrainalaisia maahanmuuttajia, selvittää Riina Lehtinen.
Kunnalle lisää vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta
Kuntien vastuu rahoitettavista työttömyysetuuksista tulee muuttumaan. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaa nykyistä aiemmin. Se kasvaa portaittain jo kun kuntalainen on saanut työttömyysetuutta yli 100 päivää.
– Kunnat maksavat uudistuksenkin jälkeen niin sanottuja ”sakkomaksuja” pitkään työttömänä olleista. Uudistuksen myötä kuntien maksuvelvollisuus työmarkkinatuen kuntamaksuosuuksista vain alkaa aiemmin ja etenee portaittain. Suurin kuntamaksuosuus on jatkossa 50 prosenttia, kun se aiemmin oli 70. Vain työpaikka poistaa henkilön kuntien maksulistalta.
Työpajat siirtyivät sote-uudistuksen kautta hyvinvointialueelle.
– Meillä on halu tuottaa jatkossakin erilaisia palkkatuki- ja oppisopimusmahdollisuuksia sekä työkokeilupaikkoja. On oltava laadukasta työpajatoimintaa, jossa tarjotaan työkykyä ylläpitävää ja merkityksellisiä tekemisen mahdollisuuksia.
Toiveena on, että Varha säilyttää nykyiset työpajatoiminnot ennallaan.
Riina Lehtinen haluaa osallistaa myös kuntalaisia tulevan uudistuksen suunnitteluun. Yksi vaihtoehto tähän voisi olla kaupungin nettisivuilla oleva avoin kyselylomake palveluiden tarpeista ja toiveista.
– Olisi tärkeää räätälöidä palvelut juuri somerolaisille työnhakijoille, ja kysely voisi olla hyvä pohja suunnittelutyölle.
Lehtinen haki oppia vastaanottokeskuksesta
Riina Lehtinen oli pitkään kaupungin työllisyyspalvelujen esimies. Kun Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloitti, kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi Varhan hoidettavaksi ja siten iso osa vanhaa työnkuvaa poistui kaupungilta.
Lehtinen jäi virkavapaalle viime vuoden syksyllä, ja työskenteli vastaavana ohjaajana Someron vastaanottokeskuksessa Kotokunnalla. Sinne hän suuntasi, koska halusi lisää tietoa maahanmuuttajista, heidän auttamisestaan ja siitä, miten järjestelmä tällä puolella toimii. Hän haki oppia työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviään varten. Lauri Liiman palkattiin hänen sijaisekseen tammikuusta elokuulle 2023.
– Lähdin hakemaan kokemusta ja sitä kyllä sainkin. Työ oli haastavaa ja opettavaista. Sinne mennessä kuvittelin tietäväni, mutta en tiennytkään. Silmät avautuivat. Nyt ymmärrän paremmin, millaisia asioita maahanmuuttajalla tulee eteen.
Moni yritys ja yksityinen otti yhteyttä Kotokuntaan työllistääkseen ukrainalaisia.
– Emme voineet välittää ukrainalaisia töihin. Se on TE-keskuksen tehtävä. Vastaanottokeskus hoitaa akuutit asiat. Sen, että tulija saa katon päälle ja pystyy jatkamaan elämää turvallisissa olosuhteissa.
Lehtinen toivoo, että vastaanottokeskukset, kaupungit, TE-keskukset, Kela ja muut tahot toimisivat enemmän yhdessä. Tehtäisiin järjestelmä, joka tukisi pakolaisten sujahtamista yhteiskuntaan. Ohjaus olisi kokonaisvaltaista ja etenisi järjestelmällisesti. Se vähentäisi epätietoisuutta.
Riina Lehtinen laskee, että 30–40 Someron vastaanottokeskukseen tulleista ukrainalaisista on saanut töitä Somerolta tai lähikunnista.
– Minusta 15 prosenttia koko tänne tulleesta joukosta on hyvä prosenttiosuus tässä vaiheessa. Oppisopimuskoulutuksella on saatu henkilökuntaa työntekijäpulasta kärsivälle hoiva-alalle.
– Kielitaito on pahin este ammatin saannissa ja opiskelemaankin pääsemisessä. Työ- ja opiskelupaikka merkitsevät paljon kotoutumiseen.
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan
Kaupungin TE-2024 suunnitelman teon vuoksi Riina Lehtinen palasi virkavapaalta ja aloitti työllisyys- ja maahanmuuttokoordinaattorina ennakoitua aiemmin.
Somero ja Salo ovat yhdessä hakeneet ESR-hankerahoitusta. Tässä KotoSalo ja KotoSomero -hankkeessa on tarkoitus palkata kumpaankin kaupunkiin hankerahoituksen turvin työntekijä, joka edistää ja kehittää kotoutumispalveluja.
Lehtinen kertoo ESR-hankerahoituksella olleen paljon hakijoita.
– Saa nähdä, miten uusi hallitus suhtautuu maahanmuuttoon. Mutta se on selvä, ettei Suomi saa hoidettua tätä yhteiskuntaa ja ylläpidettyä palvelutasoa ilman työperäistä maahanmuuttoa. Niin paljon on eläköitymässä väkeä lähivuosina.
Riina Lehtinen ohjaa ja neuvoo työllisyyteen liittyvissä asioissa työttömiä, työnantajia, yrityksiä sekä opiskelijoita.
– Apua ja neuvontaa saa työllisyysasioihin liittyen. Koen tuntevani aiempien töitteni perusteella hyvin kohdeyleisön.
Toinen hänen työnsä osa-alue on maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta.