Suomessa uutisiin luottavien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Itse seuraamiinsa uutisiin luottaa 76 % aikuisista.
Useimpiin uutisiin luottavien määrä pysyi Suomessa ennallaan 69 prosentissa. Suomi on tutkimukseen osallistuneista maista ainoa, jossa osuus ylittää kaksi kolmasosaa. Heikointa luottamus on Kreikassa, jossa useimpiin uutisiin luottavien osuus oli vain 19 prosenttia.
Suomessa luottamusta uutisiin tukee yleinen luottamuksen kulttuuri, kaikille yhteinen peruskoulu ja toimittajien ammatillinen riippumattomuus. Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyysprosessi lienee vahvistanut väestön yhteenkuuluvuutta, ja uutisiin luottamista.
Kasvava ilmiö on uutisten välttely. Suomessa uutisia välttelee vähintään toisinaan 21 % väestöstä. 2019 välttelijöiden osuus oli 17 %. Aiheista vältetyin oli Ukrainan sota.
Uutisten välttäjät kaipaavat enemmän positiivisia, ratkaisulähtöistä journalismia, kuin kattavia tai ikävien tapahtumien käsittelyä. Vaikeina aikoina haetaan tietoa ennemmin perinteisestä mediasta kuin sosiaalisesta mediasta.
Vain verkon kautta uutisia seuraavien määrä nousi 24 prosenttiin. Vain painetusta mediasta uutisia seuraavien määrä on vakiintunut 9 prosenttiin. Verkon ja sosiaalisen median merkitys on suuri tutkimuksen nuorimmalle ikäryhmälle 18–24-vuotiaille. Heistä 84 % piti verkkoa pääasiallisena väylänä seurata uutisia. He hakivat uutisensa enemmän sosiaalisen median kautta kuin menemällä suoraan uutissivustolle.