Hyvinvointialueiden alku ei ole ollut hurraamista. Keskittämistä, tietämättömyyttä palveluketjuissa, tietojärjestelmäongelmia, henkilöstöpulaa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Palkanmaksun pääsääntöinen hoituminen ei tunnu suurelta onnistumiselta.
Kansallisen sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville ja parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Tähän kuuluu myös perusterveydenhuollon vahvistaminen ja hoidon jatkuvuuden parantaminen. Tähän pääseminen olisi vaatinut pidemmän siirtymäajan.
Hyvinvointialueemme ensimmäinen vuosi on takana ja olemme siirtymässä murrosvaiheesta eteenpäin. Koronan aikana syntyneet hoitojonot ja henkilökunnan jaksaminen ovat yhä akuutteja. Hoitoalan palkkaratkaisut eivät ole kääntäneet työn houkuttelevuutta ja ongelmat tietojärjestelmissä ja prosesseissa eivät auta lainkaan tilannetta. Varha on onnistunut vähentämään asiakastietojärjestelmien määrän 45:stä 15:een, mutta tulevat kilpailutukset vievät vielä kuukausia, jotta olisimme yhdessä järjestelmässä.
On aika varmistaa ja vahvistaa keskeisimpiä rakenteitamme ja toimintaperiaatteitamme palvelustrategiatyössä sisältöä terävöittäen sekä tavoitteitamme kirkastaen. Yksi keskeisistä teemoista on lähipalvelujen turvaaminen, saatavuus ja saavutettavuus.
Nyt taipaleemme alkuvaiheessa rakennamme myös tulevaisuuden toiminnan edellytyksiä ja suuntaviivoja. Väärät valinnat voivat myöhemmin tulla kalliiksi tai estää tarkoituksenmukaista toimintaa.
Megatrendien haastamat nykyiset, uudet ja aiemmat toimintatavat edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja. Koko palvelutuotanto elää mullistuksessa ja moni toiminto on korvattavissa uusilla ja erilaisilla hybridimalleilla. Tarvitsemme myös uudenlaisen lähipalvelujen mallin ja sen tarvitsemia osia ratkaisukonsepteistamme. Ihmiset kuitenkin elävät kodeissaan ja heidän tarpeensa ovat osa arkea ja uudet toimintamallit tulevat tukemaan nykyisiä.
Meidän kaikkien on syytä kantaa huolta yksilöistä ja heidän mahdollisuuksistaan päästä sujuvasti hoitoon. Yhtä tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että sote-lähipalvelut ovat merkittävä osa pienten kuntien pito- ja vetovoimaa. Todellisesti saavutettavat lähipalvelut ovat osa ihmisten toimivaa arkea ja yhteisöjen elinvoimaisuutta. Toimiva arki luo turvaa. Turvallisuuden tunne tuo elämänlaatua.
Sairastavuus ja kustannukset eivät vähene keskittämällä ja palveluverkkoa karsimalla, vaan päinvastoin lisääntyvät, kun ihmiset joutuvat huonontuneen saatavuuden ja saavutettavuuden takia vähentämään yhteydenottoja ja hakeutuvat lopulta entistä sairaampina yhä enenevästi vain päivystyksen kautta hoitoon.
Ennen Varhaa maakunnassamme oli kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämä terveyskeskusten verkosto, joka perustui paikalliseen asiakastuntemukseen ja erityispiirteiden huomioimiseen. Näissä keskuksissa sosiaali- ja terveyspalvelut olivat usein integroituina saman katon alla. Kokeneiden yleislääkäreiden kokemusten mukaan tuolloin osassa kuntiamme toteutui sellainen perustason toiminta, johon maakunnassamme ja kansallisella uudistuksella nyt pyritään.
Kun asiakkaat ja potilaat olivat tuttuja ja heidän asiansa tunnettuja, palvelut pystyttiin tuottamaan nopeasti, kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti. Toimivat kokonaisuudet olivat myös houkuttelevia työllistäjiä, joten työvoimapulaa ei ollut nähtävissä näin vakavana.
Työvoimapulaan vedoten jo aiemmilta vuosilta tuttuja kesäsulkuja voi olla helppo jatkaa säästöjen toivossa ja moni suuren kaupungin poliitikko on asettanutkin alusta pitäen tavoitteekseen palvelujen keskittämisen ja kuntakohtaisten palvelujen alasajon. Tällainen kehitys on vaarallista sekä toiminnallisuuden, asiakaslähtöisyyden että kustannustehokkuuden näkökulmasta. Palvelujen keskittämisen kriittisistä vaikutuksista on myös ajankohtaista kansallista tutkimuksellista näyttöä.
Uudistus oli välttämätön, mutta toteutettu liian kiireellä. Pelkona on, että monissa kunnissa menestyksellä tehdyt toimintamallit jäävät yhdenmukaistamisen jalkoihin – jos jotain ei voida toteuttaa kaikkialla sitä ei saa olla missään!
Osa kunnista on valitettavasti odottanut uudistusta ja uutta laskun maksajaa jo vuosia ja jättänyt jopa välttämättömiä investointeja tai peruskorjauksia toteuttamatta. Uudessa hallitusohjelmassa on myös kirjattu tulevista leikkauksia rahoitukseen tai paremminkin rahoituksen toteutunutta ja ennakoitua hitaampaa kasvua.
Varsinais-Suomessa on kuitenkin asiat kohtuullisella tasolla ja työtä paremman tulevaisuuden eteen tehdään yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Huolehditaan itsestämme ja läheisistämme.
Jani Kurvinen
yrittäjä,
Varhan hallituksen jäsen