Susien määrä on kasvanut koko maassa noin 7 prosentilla ja perhelaumojen noin 14 prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan susia oli koko maassa maaliskuussa 291–331.
Kanta-arviossa kuvataan maaliskuun tilannetta, koska silloin susien määrä on pienimmillään ennen pentujen syntymää huhti-toukokuussa.
– Lounainen Suomi on alue, jonne kun susi on jolkotellut Itä-Suomen vanhoilta ydinalueilta, niin se on löytänyt kaverin ja saanut pentueen. Ja hyvissä ravinto-oloissa isoja pentueita on syntynyt. Ja sitä kautta sinne on syntynyt tätä populaatiota, joka on kasvanut varsin nopeasti, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) toteaa.
Kojola kertoo kasvun syinä olevan susien nopean lisääntymisen sekä kannan tuottoa pienemmän kuolleisuuden.
Susikannan kehittymistä seurataan Tassu-järjestelmään tehdyistä susihavainnoista sekä dna-näytekeräyksellä, johon on osallistunut noin 170 vapaaehtoista.
Somerolla dna-näytteitä on saatu 2022–2023 kolmesta ulosteesta, jotka oli kaikki uroksen jättämiä.
Susijälkihavaintoja on tehty viimeisten 4 kuukauden sisällä 4 kertaa Somerniemellä Lohjan rajan suunnalla ja toiset 4 Kosken rajan suunnalla.
Viimeisin näköhavainto sudesta Somerolla on tehty 12. kesäkuuta lähellä Kiikalan rajaa.
Someron rajojen sisällä on havaittu kaksi susien reviirirajaa, joista toinen on nimetty Somerniemen laumaksi ja toinen Mellilän lauma. Myös Paimion lauma viihtyy hyvin lähellä Someron rajaa.
Metsästäjäliitto on esittänyt, että dna-näytteistä tulisi maksaa kerääjille 75–100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja. Kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja mahdollisesti myös pentuelaumoja samalla, kun kanta-arviossa todennettu susien kokonaismäärä.
Susien määrässä havaitaan vuosijaksojen vaihtelua. Viimeisten kuuden vuoden aikana kasvu on ollut kuitenkin keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa.
Susikannan kehityksessä on myös huomattavia alueellisia eroja. Susireviirejä oli maaliskuussa kaikkiaan 59–64. Reviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa susilauma tai -pari. Lounais-Suomessa susipopulaatio vahvistuu muuta maata nopeammin ja reviirit tihentyvät.
Tähän vaikuttaa hyvä ravintotilanne. Kojolan mukaan susien lisääntyminen onnistuu parhaiten valkohäntäpeura-alueella.
– Susi voi parhaiten lounaisessa Suomessa, jossa sillä on runsaasti ravintoa. Keskittymä on melkoinen, kun ottaa huomioon, että alueen pinta-ala on vain kahdeksan prosenttia poronhoitoalueen ulkopuolisesta alueesta, hän vertaa.
Länsi-Suomessa perhelaumoja oli viime vuonna 26, nyt 28.
Luonnonvarakeskus on tehnyt vuosittain ennusteen susikannan kehittymisestä. Tähän asti se on tehty yhdeksi vuodeksi eteenpäin, nyt vuosiksi 2024–2025.
Ennuste tehdään populaatiomallilla, jossa otetaan huomioon vain Suomen sisällä pysyvästi asuvat sudet sekä poronhoitoalueen ulkopuoleiset sudet. Oletuksena on susien normaali kuolevuus, eli luonnolliset kuolemat sekä liikenteen aiheuttamat.
– Jos kannanhoidollista metsästystä ei ole, susikannan odotetaan kasvavan keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa, johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta kertoo.
Kun susiyksilöitä on nyt 262–298, niin ensi vuonna niitä olisi 236–383 ja vuonna 2025 arviolta 222–461.
– Populaatiomallin mukaan noin 70–90 prosenttia laumoista tuottaa vuosittain uuden pentueen, Mäntyniemi sanoo.
Luken edustajat eivät halunneet tiedotustilaisuudessaan lähteä arvioimaan sitä, kestäisikö kanta kannanhoidollista metsästystä. Ohjelmajohtaja Katja Holmala tyytyi toteamaan, että asia riippuu muun muassa siitä, mihin metsästys kohdistuisi ja paljonko sitä tehtäisiin.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoi, että kannanhoidolliseen metsästykseen tultaneen ottamaan ministeriössä kantaa myöhemmin.
Hän sanoi pitävänsä nyt valmistunutta kartoitusta tärkeänä muun muassa siksi, että susien lukumäärän ympärillä on ollut viime vuosina kiistaa.
– Toivottavasti nyt tästä osasta susikeskustelun kiistoja päästään eroon, hän sanoi.
Metsästäjäliitto tosin katsoo, että kanta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen.
Metsästäjäliitto esittää, että niin suden kuin ilveksen kanta-arvioinnin tarkentamiseksi ja käytössä olevien menetelmien kehittämiseksi tulee maassamme toteuttaa useita alueellisia suurpetojen lumijälkilaskentoja ensi talvena. Laskennoilla voidaan alueellisesti todentaa susien ja ilveksien yksilömääriä ja verrata tehtyjä havaintoja kanta-arvioihin.
