Viljelykierron monipuolistaminen on eräs ratkaisu kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamiin haittoihin peltoviljelyssä. Yksipuolisuus on pahasta. Viljojen viljely peräkkäin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen tietää maataloudessa alenevia tuloja.
Erikoiskasvit tarjoavat vaihtoehtoja. Esimerkiksi öljyhamppua on ollut viljelyksessä Somerolla jo joitakin vuosia. Toinen esimerkki, sekin varsin harvinaiseksi luettava, on kumina.
Riihimäeltä oleva Trans Farm solmii viljelysopimuksia sekä öljyhampusta että kuminasta. Tiedon levittämiseksi Trans Farm piti pellonpiennarpäivän hampusta kiinnostuneille Kaurasen tilan viljelyksillä Somerniemellä. Vastaavasti Lasse Matikaisen tilan pelloilla Somerniemellä tutustuttiin kuminan viljelyn erityiskysymyksiin, haasteisiin sekä lupauksiin. Syksyisin yritys on järjestänyt myös puintinäytöksiä.
Öljyhamppu, Cannabis sativa, on paalujuurinen putkilokasvi. Kaksikotisen kasvin arvo piilee sen ravinteikkaissa siemenissä eli pähkylöissä. Öljyhampun kasvukausi alkaa kylvöstä toukokuun alkupuolella ja päätyy sadonkorjuuseen syyskuun lopulla.
Hamppua on maataloushistoriassa viljelty moneen eri käyttötarpeeseen. Trans Farmin päätös valita erikoiskasviksi juuri öljyhamppu vastaa osaltaan kotimaiseen kasviproteiinikysyntään.
Lisää viljelijöitä tarvitaan
Kiinnostus öljyhamppuun on kovassa nousussa, sillä se on yksi parhaita kasviproteiinin lähteitä. Ravitsemuksellista kokonaisuutta kasvattaa öljyhampun ihanteellinen rasvahappokoostumus sekä runsas kuitupitoisuus.
Trans Farmin markkinointipäällikkö Satu Pura kertoo hampun viljelysopimusalaksi heillä vähän toista tuhatta hehtaaria. Hampun sopimusviljelijöitä on noin 100. Hampun kysyntä myös kasvaa markkinoilla kuulemma kovasti.
– Sopimusalaa olisi kyllä tarvetta kasvattaa. Suurin keskittymä on tällä hetkellä Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan liepeillä, lähellä meidän tehtaita. Mutta lisää viljelijöitä tarvittaisiin tasaisesti eteläiseen Suomeen.
Riihimäellä sijaitsevassa tehtaassaan Trans Farm käsittelee kuminaa ja hamppua. Lisäksi on Oitin tehdas, joka käsittelee pelkästään hamppua.
– Ja meidän yhteistyökumppanimme kautta Marttilassa tehdään myös hamppuöljyt ja -proteiinit.
Valtaosa öljyhampun siemensadon raaka-ainejakeista, kuten hamppuproteiinit, -öljyt ja kuorittu siemen, menevät vientiin. Tuotannosta ne muodostavat arviolta noin kaksi kolmasosaa. Käytännössä niitä on mennyt kaikkiin Euroopan maihin. Lisäksi hampusta on kylvösiementuotantoa, jota Somerniemellä harjoittaa Matti Kaase.
Vain siemenet käyttöön
Trans Farm käyttää Satu Puran mukaan vain siemenet.
– Toki hampusta olisi mahdollisuus korjata myös vartta ja biomassaa. Mutta toistaiseksi ei, koska se on logistisesti vähän haastavaa ja vaatisi ihan oman korjuuketjun. Suomessa ei myöskään oikein ole tällä hetkellä sellaista laitosta, mikä jatkojalostaisi hampun kuituosaa, mitä tulee varresta ja biomassasta.
Elintarvike ja rehukäytön lisäksi öljyhampulla olisi useitakin erilaisia käyttökohteita, vain jatkojalostusmahdollisuudet uupuvat.
– Kuitupuoli toisi paljon lisää hampun käyttökohteita ja -mahdollisuuksia.
Elintarvikelaatuisen hampun viljelyssä Trans Farm pitää viiden hehtaarin minimisopimusalaa. Keskimäärin sopimukset ovat 10–15 hehtaaria. Kylvösiementuottajia yrityksellä on parikymmentä, mikä on noin viidennes kaikista hampun sopimustuottajista.
Pura myöntää pellonpiennarpäiviä järjestettävän, koska tarve olisi lisätä sopimusaloja. Tämän lisäksi yritys haluaa jalkauttaa hyviä viljelykäytäntöjä hampulle.
– Meidän laitoksissa jalostuskapasiteetti riittäisi nykyisellään noin 5 000 hehtaarin siemensadon jalostamiseen. Siihen asti olisi oikeinkin helppo kasvattaa sopimusaloja ja viljelijöiden määrää. Myös kysyntää on aika hyvin. Se on koko ajan kasvava markkina.
Vaativa rikkojen torjunta
Trans Farmin erikoiskasveista kuminan sopimustuotanto on Puran mukaan määrällisesti vakaa. Yrityksen markkinaosuus kuminassa on iso, noin kolmasosa maailmalla on suomalaista kuminaa.
– Ihan hirveästi kasvunäkymää ei enää ole.
Kuminan kohdalla sopimusviljelijöiden määrä on kaiken kaikkiaan öljyhamppua suurempi. Viljelijöitä on noin 900 ja viljelysopimusala kaikkiaan noin 17 000 hehtaaria.
Keskimääräinen sopimusala ei kuitenkaan paljoa poikkea hampusta. Se on noin 15 hehtaaria, kun keskiala hampun kohdalla oli 10–15 hehtaaria.
Kuminaa Trans Farm on viljelyttänyt jo yli 30 vuotta. Yritys perustettiin vuonna 1990.
Viljelyteknisesti ei kuminaa ja hamppua voi Satu Puran mukaan ihan suoraviivaisesti verrata. Helppousaste on kiinni kasvukauden ajankohdista.
– Kuminassahan kasvinsuojelun onnistuminen on hyvin tärkeää. Jos se epäonnistuu, niin rikkaongelma saattaa tulla todella pahaksi, ja pellot ovat melkein rikkaa täynnä. Myös jos tuholaistorjunta epäonnistuu, niin kuminalla jo yksi ikävä tuholainen voi viedä koko sadon.
Kylvetään ja seuraavaksi puidaan
Hampulle ei vastaavasti tehdä minkäänlaista kemiallista torjuntaa. Se kylvetään ja seuraavaksi se puidaan.
– Mutta se, mikä kuminassa on jonkin verran helpompaa, on sen puinti. Kumina on ihan ensimmäisiä puitavia kasveja, jolloin meillä yleensä heinä–elokuun vaihteessa on vielä hyvät puintisäät.
Hampun puinti menee syyskuun loppupuolelle. Silloin voivat jo ilmat kiusata. Kuitukasvina puinnille on myös omat niksinsä, jotta hampun kuitu ei ala kietoa puimuriin.
– Nämä kasvit ovat niin erilaiset. Siinä missä hamppu on erittäin helppo kasvukaudella, niin kuminan kanssa saa olla vähän tarkempi. Ja puinneissa menee sitten taas toisinpäin, Pura luokittelee kahden erikoiskasvin ominaisuuksia.