Teksti Kirsi Seppälä, kuva Manu Kärki
Juha Wiskari on henkeen ja vereen muutoskonsultti. Kun hänen työstään kysyy, padot aukeavat ja konsultti pääsee vauhtiin. Kuvaavaa on, että 9. heinäkuuta 70 vuotta täyttävä Wiskari ei aio lopettaa työntekoa vielä viiteen vuoteen. Vierivä kivi ei sammaloidu.
Juha Wiskari syntyi Pelkosenniemellä, jonka tuohon aikaan katsottiin olevan Koillis-Lappia. Wiskarin äiti oli ollut Ruotsissa muutaman vuoden piikomassa, ja oppinut kielen. Kaukaa viisas äiti opetti kielen lapsilleen, Juhalle ja Outille, ja Juha Wiskari sanoo saaneensa kaikki merkittävät työnsä kaksikielisyytensä ansiosta.
Lapsuus sai dramaattisen käänteen, kun Wiskarin isä kuoli onnettomuudessa.
– Olimme Vuontisjärvellä Käsivarren Lapissa, kun vene kaatui. Kolme miestä hukkui, ja isäni oli yksi heistä. Minä selvisin toisen ihmisen kanssa. Kävelimme yöllä kuusi kilometriä autiokämpälle, jossa sattui sinä yönä olemaan Rajavartiolaitoksen partio ja maastoauto. Se oli vuonna 1967, Wiskari muistelee.
Äiti muutti Ouluun ja Juha Wiskari lähti armeijaan Hämeenlinnaan. Kun opiskelupaikkaa ei heti hellinnyt, Wiskari muutti Ouluun ja ryhtyi muusikoksi. Taidoistaan hän kiittää klassisen musiikin opettanutta isäänsä ja kummiaan Vili Sorvalia kevyen musiikin soiton opeista. Kolmanneksi musiikinopettajakseen hän nimeää pelkosenniemeläisen Jouko Lindforsin, joka piti hänet kuulemma kurissa ja osin nuhteessa.
– Olin kolme vuotta ammattimuusikkona, kunnes Vaasassa Rantasipin yökerhossa tein hakemuksen Vaasan kauppakorkeakouluun. Jätin paperit ja pääsin sisään, vaikka ylioppilastodistukseni ei ollut valtavan hyvä, hän muistelee.
Opintojen alussa Wiskari kysyi kanslistilta, mistä hän sai tarvittavat pisteet sisälle pääsyyn. Kauppakorkeassa oli päätelty, että Wiskarilla oli hyvä myynti- ja markkinointikokemus, sillä hän oli vakuuttanut itsensä ja bändinsä kaikille agenteille, jotka olivat valinneet heidät soittamaan keikoille.
Wiskarin työura jatkui matkailualalla. Hän veti alueellista matkailuorganisaatiota, joka houkutteli turisteja Pohjanmaalle. Sieltä Vaasan laivat rekrytoi hänet ja suomalaisturisteja alettiin viedä Norjaan ja Ruotsiin.
– Siellä perustin perheen, ja kaksi vanhinta tytärtäni syntyi vät. Nyt Anna on Göteborgissa sosiaalipalvelutiimin vetäjänä ja Aija poliisina rikoskuulustelussa Espoossa. Muutimme Espooseen 1981, ja poikani Arttu syntyi 1984, Wiskari kertoo.
Wiskari oli töissä matkatoimistoketjussa, perusti Musiikkikoulu Tauon ja meni sitten Musiikki Fazerille töihin.
– 1985 siirryin uralle, jolla jatkan edelleen, eli kouluttajakonsultiksi, Wiskari tiivistää.
– Time Manager haki konsultteja yhdistämään tulosjohtamisen ja ajankäytön suunnittelun. Laajensin palvelualueelle henkilöstön koulutusohjelmaan, Wiskari aloittaa.
– Sieltä minut rekrytoitiin ahvenanmaalaisen varustamon Sallyn toimitusjohtajaksi. Silloin aloitettiin uusi kulttuuri, risteilyt ”ei mihinkään”. Oli vuosi 1987 ja kuljetuskulttuuri muuttui risteilykulttuuriksi. Siitä lähtivät 24 tunnin risteilyt, joilla ei menty minnekään ja tultiin takaisin. Se oli menestystarina. Laiva oli täynnä ihmisiä, oli viihdettä ja oltiin irti arjesta. Jokaista ihmistä kohdeltiin kuninkaana tai kuningattarena, hän jatkaa.
Wiskari oli Sallyssä vuoteen 1993 saakka. Sitten kolme laivayhtiötä yhdistettiin Siljaksi.
Wiskari palasi kouluttajaksi ja konsultiksi sekä toimi muutosjohtajana. Hän kertoo olleensa vuokrajohtajana pistämässä yhtä varustamoa kasaan ja johtamassa katsastusasemaa.
– Olen operatiivisen muutoksen ammattilainen, hän toteaa.
Eläkettä hän rupesi saamaan 63-vuotiaana, mutta työn ja yrittämisen lopettaminen ei tullut mieleenkään. Vähältä piti, ettei kuitenkin työt loppunet 10 vuotta sitten.
– Huomasin, että kalenterini on tyhjä. Digitaalisuus rupesi ajamaan ohi. Vaikka olin muutoksen ammattilainen, muutos yllätti minut. Silloin katsottiin tiukkaan, onko suutarilla kenkiä. Tänä päivänä näen, että ihmisviisaus pitää yhdistää tunneälyyn ja digitaaliseen älykkyyteen, Wiskari tietää.
– Jotta pääsin taitojen vanhenemisen aiheuttaneesta digitaalisuusshokista, minua auttoivat 20-vuotiaat kundit. Minä ihailin heidän taitojaan, ja totesin opittuani että ”algoritmi” ei ole pitsan nimi, etten ikinä ollut tullut ajatelleeksi asiakaspalvelukontaktia myös etänä. Kuultuaan kokemukseni he totesivat, etteivät ikinä olleet tulleet ajatelleeksi johtamista noin ihmisläheiseltä kantilta. Näkemysten yhdistäminen tuotti GreatGain-konseptin, hän kertoo.
– On ihanaa olla eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Ikärasismi on minulle yhdentekevää ja niiden ongelma, jotka sitä harrastavat samoin kuin eläkkeelle jääminenkin.
Intuitio ja rakkaus työhön
Työ on Wiskarille selvästi tärkeää ja se vie miestä. Puhetulvan keskeltä nousee kuitenkin esiin intuition merkitys. Kauppakorkeaan hän haki intuition johdattamana.
– Olen kasvun ja muutoksen myyntimies, joten kauppakorkea oli luonteva valinta.
– Intuitio on vienyt minua mukanaan ensiksi, sen jälkeen tulee mukaan pohdittu järki. En jätä intuitiotani tutkimatta. Intuitio on luonteenpiirre, mutta on opittu tapa pysähtyä miettimään, mitä intuitio tarkoittaa. Jos et kuuntele intuitiota, tukit oman sielusi ja kanavan herkkyydelle ja älykkyydelle, Wiskari sanoo.
Kun Juha Wiskarilta kysyy, mitä hän on oppinut elämästä, vastaus on konsultin vastaus. Henkilökunta on tärkein voimavara, johtaja järjestää parhaat työolosuhteet ja luo pelisäännöt. Kun päämäärä on yhteinen, muutokset tapahtuvat todella nopeasti. Kun edessäsi on umpikuja, pyydä apua.
– Tätä työtä ei voi tehdä, jos sitä ei rakasta. Tärkein asia on, että sinun täytyy olla sujut itsesi kanssa. Ole ylpeä siitä, missä olet hyvä ja hae apua heikkoihin puoliin. Eräs tärkeimmistä opeista on, että joskus on luovuttava ettei tarvitse luopua kokonaan, hän sanoo.
Wiskari kertoo kirjoittavansa tietokirjailijana järjestyksessään viidettä kirjaa, mihin hän laittaa kaiken ammatillisen kokemuksensa ja oppinsa muutosten kohtaamisesta. Kirjan nimeksi tulee Myötävirtaan vastavirtaa.
Perhe on tärkeä
Työn lisäksi Juha Wiskari nimeää tärkeäksi asiaksi elämässään perheen. Wiskari tekee työtään koska pitää siitä ja asioiden kehittämisestä. Hän kehuu lastensa äitiä Merjaa, joka mahdollisti miehensä työnteon siihen aikaan, kun he olivat naimissa.
Nykyisen vaimonsa Marjan kanssa he tapasivat alun perin vuonna 1971. Tiet veivät erilleen, kun Wiskari lähti Vaasaan opiskelemaan. Molemmat menivät tahoillaan naimisiin, kunnes tapasivat sattumalta uudelleen 15 vuotta sitten. He päättivät jatkaa siitä, mihin aikoinaan jäivät. Somerolle he päätyivät, kun piti löytää maaseutupaikkakunta riittävän keskeisellä sijainnilla.
– Artun, Annan ja Aijan äidin kanssa olemme hyvissä väleissä. En voisi kuvitella lapsilleni parempaa äitiä kuin hän on. Lisäksi hän mahdollisti urani.
– Nykyisellä vaimollani Marjalla ja minulla on yhteensä kahdeksan lastenlasta, jotka ovat saamarin kivoja, Wiskari kehuu.
Juha Wiskari uskoo vanhempien piirteiden näkyvän lapsissa. Anna on saanut humanistipiirteensä isältään ja äidiltään pramaattisen puolen. Aija vaihtoi kieltä ja meni ruotsinkieliseen lukioon ja sieltä armeijaan. Arttu tekee musiikkia työkseen kuten isänsä aiemmin.
– Kaikki kolme ovat erilaisia, kaikista olen ylpeä ja kaikki ovat paikkansa löytäneet, Wiskari sanoo.
Monta rautaa tulessa
Juha Wiskari on ehtinyt Somerollakin olla monessa mukana. Lista on hengästyttävä: kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen, Someron vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, SomerniemiSeuran hallituksen jäsen, Someron Yrittäjien puheenjohtaja…
Nykyään hänen ainoa luottamustoimensa on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ruotsinkielisten palveluiden kehittämistoimikunnassa ja henkilöstöjaostossa. Jälkimmäisessä keskiöön nousee henkilöstön määrä, jaksaminen ja motivaation säilyttäminen.
Harrastuksiinsa hän lukee vapaamuurariuden, Jääkäripataljoona 27:n jäsenyyden, synnyinkylänsä Aapajärven jahdin jäsenyyden sekä Back to The 60’s:n hallituksessa vaikuttamisen.
Ja musiikki, se kuuluu edelleen Wiskarin elämään. Lisäksi hänellä on uusi LaLaa! ”Allsång på Sommarnäs” eli Somerniemen torilaulajaiset, jonka ensimmäinen kesä on meneillään.
– Sydämellä, intuitiolla ja järjellä. Tässä järjestyksessä, Wiskari painottaa.
Harmoniaa elämään
Juha Wiskari haluaisi löytää elämäänsä harmoniaa. Sitä maalaiskylästä lähtöisin oleva pariskunta kokee Somerolla.
– Rakas vaimoni Marja ja erinomainen parisuhde on tämän perusta. Hoidamme kasvimaata, kirjoitan kirjaa, teen työtä ja nautimme yhdessä pienistä asioista. Tuntuu hyvältä ottaa kahvikuppi käteen ja mennä yhdessä pihakeinuun, hän kertoo.