Teksti ja kuvat Tarja Kauppinen
Kirkossa pukeuduttiin vanhojen aikojen mukaan kansallispukuihin. Suosio oli erinomainen ja yleisö pyysikin lisää samanlaisia tapahtumia, toivoi siitä uutta perinnettä.
Jumalanpalveluksen piti kirkkoherra Jaakko Knuutila avustajanaan diakoniatyöntekijä Anne Leppälä . Paikalla olivat myös Anne Nietosvaara, Juhani Kakko ja Someron Martat. Striimaamassa oli Essi Torkkomäki-Ryhtä, ja videoidun palveluksen voi katsoa edelleen Someron seurakunnan virtuaalisista palveluista.
Kansallispukuasiantuntija Mari Varonen kertoi vanhalla seurakuntatalolla pukujen synnystä maassamme.
– Kansallispuku on uusinto kansan eli rahvaan juhlapuvusta 1700–1800-luvuilta. Kansallisromanttiset pyrkimykset, käsitöiden ihailu ja perinteet kiinnostivat noihin aikoihin. Puvuissa näkyvät paikalliset piirteet, alueellisia eroja on etenkin läntisen ja karjalaisen käsityöperinteiden välillä. Pukumalleja on noin 500 erilaista, puolet suomenruotsalaisia.
Kansallispukujen huippuvuosikymmenet olivat 1930- ja 1950-luvuilla. Lisäksi 1970-luvuilla pukujen suosio maassamme alkoi kasvaa uudelleen.
Suomen käsityön museossa oleva kansallispukukeskus vastaa nykyisin pukuhistorian tallentamisesta. Myös pukujen esitteleminen ja tarkistaminen sekä uusien pukujen kokoaminen kuuluu heille kansallispukuneuvoston ja asiantuntijoiden kanssa.
– Nykyään pukuja käytetään juhlapukuna, työ- ja esiintymisasuina. Lisäksi pukujen sekakäyttö muiden juhlavaatteiden kanssa kuuluu Tuunaa mun perinne -pukeutumiseen, hän kertoo.
Musisoinnista vanhalla seurakuntatalolla vastasivat Anne ja Pekka Leppälä.
