Valinta ammatinvaihdoksesta saattaa putkahtaa esiin sattumalta. Ja päätös voi syntyä nopeasti.
Matti Mako on ollut ikänsä musiikin parissa ja siitä hän löysi ammatinkin. Viimeisenä hän toimi musiikin lehtorina Loimaalla. Mutta kun eteen tuli huoltotarve hänen omistuksessaan olleen kesäasunnon vesikaivossa, tuli vastaan tarjous, mistä ei voinut kieltäytyä.
Makon kaivoa tuli huoltamaan 35 vuotta alalla toiminut Arto Mero Forssasta.
– Olin ostanut huvilan, jonka kaivossa piti tehdä huolto ennen sen menemistä vuokrauskäyttöön. Se oli ollut sekä huoltamatta että käyttämättä monia vuosia, jolloin se tarvitsi täyden huollon. Selvitin kaivohuoltojen hintoja ja havaitsin isot firmat todella kalliiksi. Sitten tuli Arto.
Mako oli Merolle apumiehenä, kun sai kuulla vanhan kaivonhuoltajan viimeisestä vuodesta. Mero jäisi eläkkeelle ja piti harmillisena, ettei työlle ole jatkajaa. Hän kyllä toimisi jatkajalle mentorina ja kouluttajana. Häneltä saisi ostaa kaikki tarvikkeet.
– Meni 10 minuuttia ja huomasin juuri ostaneeni yrityksen toiminnan, asiakaspiireineen, koulutuksineen ja niin edelleen.
Uuden pariin
Mako irtisanoutui lehtorin työstään parin vuoden päästä vuonna 2021, tehtyään työtä musiikin parissa noin 30 vuotta. Piti ensin nähdä, voiko kokonaan uuteen junaan hypätä. Hän oli aloittanut vuonna 2017 toiminimenä, ja muodosti osakeyhtiön, Kaivotohtori Oy:n vuonna 2020.
– Yritys kasvoi ja huomasin, että on helpompaa tehdä vain yhtä työtä. Toiminta-aluetta on lounainen Suomi Helsinkiin ja Tampereelle asti. Huollan vain rengaskaivoja, porakaivojen huollot ohjaan yhteistyökumppaneille.
– Työ on itsenäistä, ja siinä voi kehittää huomattavasti paremmin sitä mitä tekee. Kaivoalaa ei ole kehitetty kovinkaan paljon ja siellä on tilaa uusille innovaatioille, materiaaleille, toimintatavoille ja -malleille. Kaivoalan tekniikka on muuttumassa, Matti Mako arvioi nykyistä toimialaansa.
Kaivoa kannattaa käyttää
Kaivohuolto kutsutaan paikalle moninaisten ongelmien ilmaannuttua. Jotkut tekevät sen myös määrävälein säännöllisesti. He ovat nähneet, että kaivo pysyy kunnossa, kun sen määrävälein huoltaa.
– Useimmiten syynä kutsuun on, että vesi maistuu pahalle tai se näyttää pahalta. Se voi olla sameaa, maistua mudalta tai jopa haista raadolle.
Joku eläin voi olla päässyt kaivoon: hiiri, päästäinen, sammakko, sisilisko, kaikenlaisia jyrsijöitä, orava tai lintu – luettelo on pitkä.
– Ja esimerkiksi ukkoetana haisee ihan jäätävän pahalle, Mako kertaa kokemaansa.
Muurahaisetkin voivat tehdä pesänsä kaivoon, josta niitä kuoltuaan tipahtelee palloiksi veden pinnalle.
Hyvin usein kutsun syynä on pintavesiongelma. pintavesi pääsee kaivoon syystä tai toisesta. Olosuhteet vaikuttavat huoltotarpeeseen paljon – vedenkäytön määrä, käyttämättömyys, kaivon sijainti, ikä, tekotapa, kunto, puiden juuret ja niin edelleen.
Yksi pahimmista
Yksi pahimmista kaivon lähistön kasveista on Terijoen salava, mutta pahoja ovat myös koivut ja yleensä paljon vettä kuluttavat lehtipuut. Kaivon ympärillä tulisi olla noin 5 metrin suojavyöhyke, jossa syväjuurista puustoa tai pensaikkoa ei kasva.
Mutta kaivoa kannattaa kuitenkin aina käyttää runsaasti, tietysti tuoton määräämissä rajoissa. Veden laatu ei parane säästöliekillä – päinvastoin. Veden vaihtuminen kaivossa on positiivinen tekijä.
– Kaivon huoltoväliä lyhentää myös se, että siellä on esimerkiksi rautaa tai mangaania, jotka kyllästyttyään muuttavat veden väriä ja makua.
Kolme merkittävintä kaivoveden laatuun vaikuttavaa tekijää ovat siis mineraaleista johtuvat ongelmat, pintavedet toisena ja kolmantena luonnon floora ja fauna eli kasvisto ja eläimistö.
Jopa kylvettyjä ”sienikaivoja”
Yleisiä puutteita on miesaukon luukku, jonka materiaalina voi olla lohjennut betoni tai muut ”tein itse ja säästin” -tyyppiset ratkaisut, jotka eivät enää täytä tämän päivän standardeja.
– Puu, kaivon kantena tai luukkuna, ei ole tätä päivää. Jos puu on 24/7 alttiina jatkuvalle kosteudelle, se ei tiedä hyvää. Olen nähnyt useita puukantisia kaivoja, joiden alapinnasta saa irrotella satoa – eli sieniä!
Hommassa ei saa pelätä. Syvin kaivo, jossa Matti Mako on ollut, oli 11 metriä.
Myynnissä on varusteita, kuten alumiinisia luukkuja. Joskus hän asentaa uppopumpun, kannen, korotusrenkaan tai uusii pohjaventtiilin.
Omaa kehitystyötä ja tuotantoa oleva Vetso-otsonointilaite on veden puhdistamiseen esimerkiksi kylpypaljuissa, poreammeissa sekä veneiden ja asuntoautojen vesisäiliöissä. Se käy myös talojen, autojen ja veneiden raikastamiseen.
Oheismyynnissä on kierrätysmuovia olevat Unique Docks -kansielementit, joista voi rakentaa laiturin, terassin tai kattaa pihaa.
Ja kun Matti Mako on saanut asiakkaan luona huoltotoimet tehtyä, hän kaivaa trumpetin laukusta ja täräyttää siitä maisemaan jonkun tunnetun sävelmän. Se on samalla muistelu edelliselle työlle.
