Moni haja-asutusalueen asukas sai keväällä postilaatikkoonsa kirjeen, jossa kerrottiin muutoksista lehdenjakelun aikatauluihin. Postin logistiikkamuutosten takia lehden jakaminen siirtyi etäjäkeluun, jonka palvelutaso oli ilmestymispäivästä arviolta kahdesta kolmeen arkipäivää. Samaan aikaan jakeluyhtiö ilmoitti viikonloppujen varhaisjakelun päättymisestä.
Kehitys kehittyy, mutta tältä osin on palattu sadan vuoden takaiseen aikaan, ainakin sivukylien osalta. Somerolla toimi jo 1850-luvulla kenttäposti ja ensimmäisen luokan postitoimisto perustettiin 1.4.1878. Someron nimismiehen A.J. Kempen sisar Alma Natalia Kempe nimitettiin postinhoitajaksi. Kerrotaan, että hilpeä, hyväntuulinen ja kohtelias neiti Kempe palveli yleisöä melkein yökaudet, sillä Someron postitoimisto muodostui suureksi postikeskukseksi, josta hevoskyydillä kulkevat postiljoonit lähtivät eri tahoille kaikkina vuorokaudenaikoina.
Somero-lehdessä oli vuonna 1938 kirjoitus, jossa kerrottiin, että postinkulku Somerolla oli hyvin nopeaa. Jo aamupäivällä saapuivat Helsingistä ja Turusta ilmestyvät lehdet. Erityiset valtion postiautot kuljettivat postia kesät talvet Joensuuhun. Metsäkulmillakin saatiin useina päivinä viikossa lukea saman päivän lehteä.
Oma postitoimisto Somerniemelle saatiin heinäkuun 1. päivänä 1891. Ennen autokuljetusta posti tuotiin Somerolta hevosella neljänä päivänä viikossa Jakkulan postiasemalle. Postin logistiikalla oli jo silloin oma logiikkansa, sillä postin linja-autot kulkivat Oinasjärven kautta, vaikka matka Jakkulan kautta olisi ollut vajaan kilometrin lyhyempi. Viuvalasta tai Jakkulan ahteen päältä posti vietiin postitoimistoon ja neljä jakajaa jatkoivat matkaa omille jakolinjoilleen. Kaskistolaisella Frans Santalalla oli lähes kolmenkymmenen kilometrin postireitti käsikärryillä tai vesikelkalla kuljettavana.
Jakkulan, Viuvalan ja Kopilan kylien maalaiskirjeenkantajana oli 1940–1970 luvulla Elma Ranta. Hän oli viimeinen, joka suoritti postinjaon polkupyörällä ja kelkalla. Kotini oli Jakkulan metsäkulmalla ja sinne posti tuotiin vasta 1980-luvulla autokuljetuksella. Sitä aikaisemmin se jätettiin Osuusliike Kekoon. Mitään postisalaisuutta ei ollut, vaan koko kulmakunnan posti oli samassa pahvilaatikossa. Sieltä minäkin etsin laskut ja lehdet kansakoulusta palatessani. Joskus Elma oli poikennut matkan varrella useampaan kuin kahteen paikkaan kahville ja jouduin jonkun aikaa odottamaan.
Syksyllä 1990 posti teki päätöksen yli 1 800 postikonttorin lakkauttamisesta. Somerniemi oli yksi näistä lopetettavista. Somerniemi-Seuran toimesta kerättiin yli 400 asukkaan allekirjoittama kirjelmä, jossa jyrkästi vastustettiin oman postin lakkauttamista. Kirje toimitettiin postin pääjohtaja Pekka Vennamolle ja pääministeri Harri Holkerille, mutta postitoimisto loppui seuraavan vuoden keväällä.
Someron posti sai Vuoden Posti – tittelin vuonna 2000. Arvosteluperiaatteena olivat asiakastyytyväisyys, toimipaikan myyntimäärä, työpaikan henki ja henkilökunnan asennoituminen työhönsä. Muutamaa kuukautta myöhemmin postin pankkipalvelut loppuivat Somerolla. Someron postitoimisto lakkautettiin marraskuun alussa 2007. Tämän jälkeen toiminta jatkui yrittäjävetoisena palveluna TalousTeema -myymälän yhteydessä.
Terttilän asiamiesposti lopetettiin vuonna 2000, Pyölin 2003, Häntälän 2004, Pitkäjärven 2010 ja Oinasjärven 2017. Posti siirsi lajittelunsa Somerolta Forssaan keväällä 2020. Perusteluna oli vähentää päästöjä ja hiilijalanjälkeä. Jakelulenkkien määrä väheni kolmanneksella yhdistämisten vuoksi. Tämän seurauksena joillakin lenkeillä posti jaettiin illalla kello 18–19.
Monessa tapauksessa näillä reiteillä ei ollut sanomalehtien varhaisjakelua ja muutos sai paljon kritiikkiä aikaan. Tällä hetkellä postin lajittelussa ja jakelussa työskentelee noin 8 000 henkilöä. Heidän syytään ei ole palvelujen heikkeneminen ja varmasti haluavat pitää työpaikkansa.
Merkittävin osa, noin 80 prosenttia sanomalehdistä jaetaan varhaisjakeluna ja loput postin perusjakelussa kirjeiden ja muiden tuotteiden mukana. Aamupostin ulkopuolelle jää viidennes eli noin miljoona suomalaista, joista pääosa asuu haja-asutusalueella.
Saman tilausmaksun maksaneista toinen saa lehtensä ilmestymispäivän aamuna ja toinen kolme päivää myöhemmin. Perusteluna eriarvoisuudelle on lehtien jakelumäärien väheneminen ja kustannustehokkuuden jyrkkä lasku.
Lohdutukseksi tarjotaan digitaalista näköislehteä. Se ei kaikkia tyydytä, mutta siitä huolimatta digiviestintä ja digipostilaatikot tulevat syrjäyttämään ennen pitkään paperipostin. Jospa edes runoja, tarinoita ja muistelmia painettaisiin paperille vielä vuosikymmenien kuluttua.
Manu Kärki
kotiseutuneuvos