Jos kynnys lavatansseihin lähtemiseen tuntuu korkealta, on siihen luvassa helpotusta.
Ympäri Suomen, myös Somerolla, on tarjolla ilmaisia Tanssin alkuun -tanssikursseja.
Kurssit ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa valtakunnallista Vaihtoaskel kansalaistaidoksi -hanketta.
Tarkoituksena on antaa mahdollisuus perustanssitaidon hankkimiseen ja madaltaa kynnystä paritanssiharrastuksen alkuun pääsyyn. Vuoden mittaisen hankkeen järjestäjinä ovat Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry. ja Suomen Tanssinopettajainliitto STOL ry.
– Vaihtoaskeleella voi tanssia jo hyvin monia eri musiikkityylejä ja sen turvin uskaltautuu vaikka kesäjuhlien tanssiparketille, toteaa Ulpu Jarva Suomen Tanssinopettajainliitto STOLista.
– Vaihtoaskel kansalaistaidoksi -hankkeella haluamme edistää suomalaisten liikunnallista elämäntapaa, kertoo Vesa Koski Suomen Seuratanssiliitto SUSELista.
– Tanssi on tutkitusti erinomaista kuntoliikuntaa, joka pitää kunnossa niin aivoja kuin lihaksistoa. Tanssikurssit ja lavatanssit ovat myös helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin, saada hyvää mieltä ja vähentää yksinäisyyttä ja stressiä. Paritanssi sopii kaiken ikäisille, eikä vaadi kuin mukavat kengät ja avoimen mielen, hän muistuttaa.
Somerolla tanssia pääsee kokeilemaan ilmaiselle tanssitunnille keskiviikkona 9.8. kello 17–19 Esakallion tanssilavalla. Opettajana on tanssiseura Monokkaan puheenjohtaja Eira Degener.
Hän on tuttu opettaja muun muassa Someron Tanssitähti -kisoista.
– Esakalliolla järjestettävällä alkeiskurssilla ehtii oppia vaihtoaskeleen, ja käytännössä vähän muutakin, lupaa Degener.
– Vaihtoaskel tarkoittaa sitä, että tuo jalan toisen viereen ja lähtee sitten toisella jalalla liikkeelle.
Vaihtoaskeleen oppimalla pystyy Degenerin mukaan tanssiman periaatteessa kaikkia muita lavatansseja paitsi polkkaa ja masurkkaa. Eli iskelmänkin, joka Suomessa ylesesti tanssitaan foxina. Useimpien musiikkikappaleiden tanssiminen onnistuu vaihtoaskeleen avulla.
Degener on vahvasti sitä mieltä, että lavatanssit pitäisi olla kansalaistaito Suomessa.
– Meillä on rikas lavatanssikulttuuri, mutta mukaan on saatava nyt lisää väkeä, jotta se säilyy.
– Toivoisin nuoria noin 300 prosenttia lisää.
– Esimerkiksi Somerolla Esakallion iltapäivän Keskiviikkotansseissa on tupa täynnä hyväkuntoisia hiukan varttuneempia tanssijoita, ja hyvä niin, mutta nuorempikin väki olisi tervetullut! Ymmärrän kyllä, että työt haittaavat harrastuksia.
– lltatansseja lähiympäristöstä löytyy Ämyriltä ja syksymmällä Esakalliolta ja sitten Teeriharjulta. Joskus kannattaa lähteä ”merta edemmäs kalaan” eli tehdä seikkailu muiden paikkakuntien lavoille.
– Meille on Suomessa tullut uusia hyviä bändejäkin, joten uusia tanssijoitakin tarvittaisiin.
Degener kannustaa kokeilemaan.
– Musiikki antaa tahtia ja vie mukanaan koko sielun. Se on oikeasti aivan ihanaa, kun saa kävellä ja liikkua musiikin tahtiin.
– Tanssi on myös sosiaalinen tapahtuma. Kun hallitsee perusaskeleen voi parinsa kanssa jutellakin. Toisaalta tanssi on itsessäänkin hiljaista keskustelua, jossa ei sanoja tarvita.
Degener tietää, että moni valittaa rytmitajuttomuuttaan tai kömpelyyttään esteeksi tanssimiselle.
– Vaikka olisikin kaksi vasenta jalkaa, niin kyllä niilläkin pääsee eteenpäin.
Ja meissä jokaisessa asuu hänen mukaansa sisällä sellainen perusrytmi, joka reagoi musiikkiin.
– Tanssi on ihana liikuntamuoto, meni sitten omaan tai yhteiseen tahtiin. Tanssi on taidetta, jota jokainen saa tulkita, kuinka itse haluaa.
Tanssilavakulttuurissa on omat totutut tapansa, joita niitäkin Degener avaa alkeiskurssilla.
– Lavakulttuuriin kuuluu vientihakusysteemi, joskin se on pikku hiljaa uudistumassa. Vanhempi kansa tykkää, että on selvät hakuvuorot ja vielä mieluummin, että miehet hakevat. Tanssiin voi hakea ihan sekaisinkin, eikä siitä kukaan loukkaannu.
– Mutta tanssiessa aina vain yksi vie ja toinen seuraa.
Hakukulttuurista hän neuvoo sen verran, että tanssiinkutsuna toimii lähtökohtaisesti vaikka katsekontakti.
– Ja silmien välinen kontakti on aina ykkönen, se on myös kansainvälinen tapa.
Eli jos joku muu tulee pokkaamaan siihen väliin, jää kakkoseksi.
Kurssille tulijoilta ei vaadita minkäänlaista tanssitaitoa, mutta tanssiin sopivat kengät pitäisi olla.
– Esimerkiksi kumipohjaiset lenkkarit eivät ole hyvät, vaan hiukan saisivat kengät puulattialla luistaa.
Monokkaan puheenjohtaja muistuttaa, että tanssiharrastuksen pariin pääsee myös yhdistyksen kautta.
– Me Monokkaassa yritämme täällä tangon sydänmailla ylläpitää ja virkistääkin lavatanssikulttuuria. Siinä mielessä lähdimme mukaan tähänkin kurssiprojektiin. Ja uudet jäsenet ovat aina tervetulleita!
Monokkaalla on tanssi-treenit kerran viikossa, joten taito pysyy hyvin hallussa silläkin.
Tosin moni, kuten Degenerkin, käy tansseissa jopa useamman kerran viikossa varsinkin kesäisin.
Lavatanssi on ainutlaatuinen osa suomalaista elävää kulttuuria. Se on niin tärkeä osa suomalaista identiteettiä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt lavatanssit Unescon elävän perinnön kansalliseen luetteloon.
Tanssinalkuun.fi -nettisivulta löytyy päivittyvä lista ilmaiskursseista ja niiden paikallisista järjestäjistä.
Hankkeen sometilit Facebookissa ja Instagramissa jakavat myös tietoa tapahtumista.
