Olen kesälomalla. En ole moneen vuoteen pitänyt varsinaista kesälomaa. Lomat on lomailtu talviaikaan. Nyt tuntuu, että olen valtavirtaa. Lomailen vieläpä heinäkuussa, niin kuin kuvittelen tekevän kaikkien muidenkin. Ylen toimittajan listaamien kesälomatilastojen valossa tosin vain kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä pitää lomansa heinäkuussa.
Kaksi viikkoa kului mökillä ja sen ympäristössä. On parempi lähteä kotoa pois, jotta ei vahingossakaan eksyisi työmaalle. Jos en olisi lähtenyt, olisin ollut kengittämässä hevosia jo useamman kerran. En ole hyvä sanomaan ei, jos joku sattuu kysymään juuri silloin, kun olen niin sanotusti toimettomana. Perisuomalaista kaiketi tämäkin.
Mökillä jatkoin hyvin aloittamaani keskivertoa kesälomailua. Saunoin, uin ja grillasin. Kävin kesätaidenäyttelyssä ja kansallispuistossa. Suomessa oli viime vuonna yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Muutama muukin siis oleili mökillä samoihin aikoihin.
Kesähäihin en lomallani taida päästä, enkä festivaaleille. Molemmat aktiviteetit kun kuuluvat monen suomalaisen kesäohjelmaan. Mutta kotimaanmatkailen yhden Jurmön saarelle sekä Maarianhaminaan suuntaavan reissun verran. Nordean tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikoo tänä kesänä kotimaanmatkailla. Sen luulisi tietävän hyvää suomalaisten palveluntarjoajien tilipusseille.
Sääkin on pitänyt minut vakaasti keskivertona kesälomalaisena. Arviolta noin puolet lomasta on satanut. En ole auringonottaja, vaikka auringonpaisteesta suuresti nautinkin. Ei ole suurin osa muistakaan suomalaisista. Vain 29 prosenttia kertoo ottavansa aurinkoa. Aika harva siis oikeastaan makoilee aurinkotuolissa, mutta moni kyykkii kasvimaalla ja puutarhassa.
Suomalaisten luulisi olevan myös keskivertoa parempia luopumaan ja sopeutumaan. Kesää odotetaan pitkään, se on lyhyt ja joka vuosi sen päättyminen tuottaa luopumisen tuskaa. Joka vuosi siitä kuitenkin selvitään ja sopeudutaan uuteen vuodenaikaan. Onneksi ihan vielä ei tarvitse.
Kira Kauppi
yrittäjä