Varha syyttää Someron kaupunkia epäreilusta omaisuusjärjestelystä ennen sote-uudistusta.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat ja sen jälkeen Salon Seudun Sanomat. Someron kaupunki on kertonut koko ajan avoimesti kyseisistä omaisuusjärjestelyistä, joista Somero-lehtikin uutisoi jo 2020.
Kyseessä on kauppa, jossa hoivakodin toimintaa pyörittävä Lamminniemen hyvinvointikeskus Oy osti kiinteistön omistaneen Kiinteistö Oy Someron Lamminniemen osakkeet. Kumpikin olivat Someron kaupungin yhtiöitä. Kauppahinta oli 4 miljoonaa euroa.
Tämän myötä kaupungin vuoden 2022 tilinpäätös jäi 2,7 miljoonaa euroa plussalle.
Vuodenvaihteessa Lamminniemen hyvinvointikeskus siirtyi Varhan omaisuudeksi.
Varhan haltuun päätyi neljän miljoonan velka ja noin 5 400 neliön kiinteistö, joka saattaa olla korjauskelvoton. Someron kaupunki sen sijaan tienasi järjestelyillään 4 miljoonaa ja pääsi eroon rakennuksesta.
Varhan toimitilajohtaja Juha Rantasalo moittii Someroa TS:lle antamassaan haastattelussa:
– Someron kaupunki on tehnyt sote-uudistusta ennakoiden omalta kannaltaan edullisia toimenpiteitä. Varha suhtautuu varsin kriittisesti tähän järjestelyyn. Mahdollisesti huonokuntoinen kiinteistö on siirtynyt reippaaseen hintaan hyvinvointialueen omistaman yhtiön taakaksi.
Nyt Varha selvittää, missä kunnossa rakennus oikeasti on ja mikä on sen todellinen arvo.
Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoi myyntijärjestelyistä Somero-lehdelle 2020, kun uusia sote-lakeja ei oltu vielä hyväksytty:
– Tämä on kokonaisuus, jossa kaupunki saa rahaa järjestelyn toteuttamisen kautta. Näistä osa voi vielä olla esimerkiksi apportteja, mutta potentiaalisesti se voi olla huomattava summa rahaa. Nythän se on konsernin sisäinen liike, kun maakunta- tai hyvinvointialueet eivät vielä ole toiminnassa. Siitä siirtyy omaisuutta maakuntaan ja konsernin ulkopuolelle.
Suikkanen painotti jo tuolloin myös että:
– Olemme halunneet, että toiminnan jatko turvautuu maakunta-aikanakin sillä, että kiinteistö olisi maakunnalle siirtyvän yhtiön, eli Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n omistama.
TS:lle kaupunginjohtaja painotti nyt, että kiinteistön kunnolla ei ole tekemistä järjestelyn kanssa.
– Lamminniemen hyvinvointikeskus Oy on tärkeä tehostetun palveluasumisen palveluntuottaja. Se ei olisi niin vahva toimija hyvinvointialueella, jos Varha ei omistaisi kiinteistöä. Halusimme turvata toiminnan pysyvyyden.
Someron kaupunki tiesi kuitenkin jo vuonna 2016, että 1992 käyttöön otettu rakennus oli huonossa kunnossa. Tuolloin tehdystä kuntotutkimuksesta ilmeni, että osassa rakennusta puuttui sokkelin ja maan välinen patosuojalevy, rakennuksen ympärille ei ollut tehty kallistuksia ja betoni oli hyvin huokoista.
Lisäksi rakennus oli painunut, ja painuminen jatkui edelleen. Salaojitus oli jäänyt osittain korkeammalle kuin sitä ympäröivät rakenteet.
Kaupungin tuolloinen tekninen johtaja kommentoi silloin Somero-lehdelle, että alapohja on yksiselitteisesti riskirakenne ja että sen korjaaminen on mahdotonta.
Kaupunginjohtaja painottaa kuitenkin nyt, että kiinteistössä on tuon jälkeen tehty määrätietoisesti korjauksia.
Varhan Juha Rantasalon mukaan rakennuksessa on tehty kuntotutkimus 2019, mutta siinä ei otettu lainkaan kantaa aiemman kuntotutkimuksen kosteusvauriohavaintoihin.
– Meitä kummastuttaa, minkä vuoksi näitä asioita ei ole kommentoitu viimeisimmässä kuntotutkimuksessa.
Rakennukseen on nyt vielä tänä kesänä tarkoitus teettää kuntoarvio ja sen pohjalta tarvittavat kuntotutkimukset.
Varhan konserni- ja toimitilajaosto ei myöntänyt vastuuvapautta Lamminniemen hyvinvointikeskus Oy:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle sekä Kiinteistö Oy Someron Lamminniemen hallitukselle tilikaudelta 2022.
TS:n haastattelema hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Johanna Sorvettula pitää ongelmallisena tilanteita, joissa kunnat tavoittelevat pikavoittoja ja samalla heikentävät hyvinvointialueen taloutta. Hän ei ota kantaa yksittäistapaukseen.
– Kunnilla on ollut laillinen oikeus tehdä järjestelyjä ja kauppoja. Kysymys on tarkoituksenmukaisuudesta. Tällaiset toimet eivät rakenna luottamusta hyvinvointialueen ja kunnan välillä. Niiden järjestämissä palveluissa on paljon yhdyspintoja.
Hyvil on hyvinvointialueiden edunvalvontaan perustettu yhtiö.
Sorvettula muistuttaa, että kaikki suomalaiset tarvitsevat sosiaali-, terveys- tai pelastuspalveluja jossain vaiheessa elämäänsä.
– Näihin palveluihin käytettävien varojen tarkoituksenmukainen vähentäminen siksi, että saadaan tilinpäätös hetkellisesti näyttämään hyvältä, on epäsuotavaa käytöstä.
Kolme ministeriötä lähetti kunnille paimenkirjeen joulukuussa 2021. Siinä muistutettiin, että kuntien tulee välttää omaisuusjärjestelyjä, jotka heikentävät hyvinvointialueiden toimintakykyä.
– Paimenkirjeen jälkeenkin on ollut paljon tilanteita, joissa kunnat ovat tehneet osaoptimointia myymällä irtainta omaisuutta tai järjestelemällä omaisuutta.