Teksti Alma Kärkkäinen
Somerniemen kesätorin torineuvoksenakin tunnetun kansanedustaja Antero Laukkasen elämäkerta julkaistiin tänä kesänä. Kansanedustajan salainen elämä -teoksen on toimittanut Iina Mattila ja kustantanut Päivä Osakeyhtiö.
Omaelämäkerrallinen kerronta alkaa ajalta ennen Laukkasen syntymää, vuoropuhelusta äiti Hilja Unelma Laukkasen ja lääkärin välillä.
– Rouva, tämä raskaus on keskeytettävä, lääkäri sanoi.
Hilja Unelma Laukkanen istui lääkärin vastaanotolla ja kuuli sanat, jotka oli kuullut aiemminkin. Hän sairasti syöpää. Se imi voimat paitsi hänestä itsestään, myös sikiöstä. Lääkärit olivat sanoneet, että raskaus uhkasi äidin terveyttä, eikä ollut varmaa, että lapsikaan selviäisi. Kotona oli jo entuudestaan kolme lasta, ja elämä oli tiukkaa. Jokin Hilja Unelman sisimmässä ei silti taipunut vaatimukseen.
– Tohtori, jätän tämän asian korkeimpiin käsiin, hän sanoi.
Päätös oli tehty. Hän kantaisi lapsen maailmaan, jos Luoja niin soisi.
204-sivuinen Kansanedustajan salainen elämä kuvaa Antero Laukkasen polkua yksinhuoltajaäidin ja lastenkodin kasvatista sosiaalineuvokseksi ja kansanedustajaksi, pastoriksi ja rukoilijaksi.
Kirjassa käsitellään niin elämän huippukohtia kuin vastoinkäymisiäkin: Laukkasen menestyvää uraa yrittäjänä, sitä seurannutta konkurssia ja velkaantumista, avioeroa, uutta alkua Jumala-suhteessa, tietä eduskuntaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, lopulta vaikean sairauden kanssa elämistä.
Somerolaisia lukijoita kiinnostanee kirjaan valikoidut muutamat kuvat Somerolta, Somerniemen kesäasuntokin remontteineen on mainittu. Kirja on lainattavissa Someron kaupunginkirjastolta.
Siinä missä Antero Laukkasen elämäkerta alkaa sairaan äidin käynnistä lääkärin vastaanotolla, kerronta päättyy miehen omaan sairastumiseen ja ajatuksiin tulevaisuudesta:
”Kirjoitin tämän kirjan muistuttaakseni sinua, hyvä lukija, omalla tarinallani, että olet syntynyt tähän maailmaan tarkoitusta varten ja kannat sisälläsi Jumalan suunnitelmaa. Se tarkoitus ja suunnitelma on ollut kätkettynä sydämeesi jo ennen kuin synnyit.
Ja nyt, kun voimani hiipuvat, eivätkä käteni jaksaa pitää hänestä [Jumalasta] kiinni, hän pitää minusta kiinni yhä lujemmin ja varmasti kantaa kotiin asti, perille.”