Häntälän notko sai kännykässä toimivan oppaan
Teksti ja kuvat Jesse Honkonen
Häntälän notkojen läpi kulkee kävelynarvoinen vaellusreitti, jonka varrella on infopisteitä ja kylttejä niin notkojen historiasta ja kasvillisuudesta, kuin myös eläimistä.
Anne Kerminen on yksi Häntälän kyläkeskuksen aktiiveista, ja hän sai idean luoda digitaalisen vaellusreitin Citynomadi-sovelluksen pohjalta. QR-koodin avulla puhelimeen saa ladattua ohjelman kautta informaatiota, kun vierailija kävelee Häntälän notkoissa sijaitsevien infopisteiden ohi.
Sovellus helpottaa reitin kävelijää monella eri tapaa. QR-koodin voi lukea kuka vain, joka sen huomaa tai siitä tietää. Citynomadi-sovellus on loistava työkalu matkailukohteille ja nähtävyyksille, miksei myös mille muulle tahansa.
Kartan avulla Anne Kerminen siirsi infopisteet ja polun digitaaliseen muotoon.
Häntälän notkojen infokyltit Anne Kerminen muutti sovelluksen avulla digitaalisiksi. Vaellusreitti alkaa Häntälän kyläkeskukselta, jossa on ulko-wc ja parkkipaikka, jotka on merkitty myös digitaaliseen karttaan.
Myös rakennuksissa
Citynomadi on visuaalinen kartta, joka toimii sekä kaupunki- että luontoympäristössä. Palvelut ovat globaalisia ja monikielisiä. Anne Kerminen aikoo luoda vielä englanninkielisen version Häntälän notkoista ja päivitellä polun infopisteitä myöhemminkin Citynomadiin.
Sovellukseen on myös tullut uusi päivitys, jonka avulla voi suunnistaa rakennusten sisälläkin. Tämä toiminto on todella hyödyllinen labyrinttimaisiin rakennuksiin, jonne kuka tahansa tuppaa eksymään.
Sovelluksella voi merkitä karttaan digitaalisesti infopisteitä, joita sovelluksen käyttäjä saa luettavakseen samalla kun kävelee reittiä.
Lähiseuduilta on jo toteutettu myös Melontareitti Loimijokilaakson arvokkaassa perinnemaisemassa, jossa opastus on Citynomadin avulla.
Laidunnuksen muovaamaa
Häntälän notkot ovat jääkauden muovaamia kukkuloita ja syvänteitä, joita ympäröivät runsaat heinäpellot. Heinää alettiin notkojen ympärillä kasvattaa vasta 1800-luvun loppupuolella.
Pelloilla on myös kasvatettu karjaa, jota tänäkin päivänä näkyy notkoilla vapaana. Notkoilla esiintyy hyvä biotoopisto eli elinympäristö. Notkoilla on täydellinen biotooppi tietyille kasveille ja eläimille jotka pärjäävät näin vähäravinteisissa maastoissa kuin notkot.
Notkojen läpi kulkee luontopolku, jonka maisemat ja kasvillisuus on enemmän kuin arvoisensa nähtäviä.
Laidunnus ja niittäminen alueella on aikaansaanut notkojen biotooppialueen synnyn, joka on koti monelle kasville ja eliölle. Alueen niittylajeja ovat muun muassa kullervo ja mesiangervo.
Erityinen alue
Kulttuuritulokkaita ovat sikoangervo, nurmilaukka ja hoikkasängelmä. Kasvien tiedetään yleensä liittyvän todella läheisesti rautakauden asutukseen, mutta Häntälästä ei tästä huolimatta ole vielä löytynyt merkkejä rautakautisesta asusutuksesta.
Harvinaisia kasveja esiintyy myös alueella, kuten sikojuuri, ja silomunuaisjäkälä. Alueen harvinaisuuksia on pikkuapollo perhonen ja isolaakasittiäinen. Isolaakasittiäisen ainoa elinpaikka Suomessa on Häntälän notkot.
Jääkausi on muokannut notkojen maiseman kuin toiseksi maaksi. Suomesta löytyy näinkin erikoisia maisemia kuin notkoilta.
