Ja Somero soi!

0
Mika Raittilan orkesteri eli LaLaan bändi sekä solistina Kari Luoto.

Huomenna posetiivarit äänessä

Teksti ja kuvat Eija Komu

Juha Wiskarin ideoima ja luotsaama LaLaa!-yhteislaulutilaisuus Somerniemen Musiikkiteatterissa sai somerolaisen sävelasun, kun syntyperäiset somerolaiset Kimmo Hovila ja Kari Luoto johdattivat yleisön Rauli Badding Somerjoen, Unto Monosen ja M.A. Nummisen laulujen pariin. Muutakin musiikkia oli toki tarjolla. Tapahtuma tarjosi taidokkaiden soolonumerojen ja raikuvan yhteislaulun lisäksi runsaasti hyvää mieltä. Katetussa katsomossa sadekaan ei haitannut.

Lavaemäntä Hannele ”Nelle” Karjalainen polkaisi tilaisuuden käyntiin vauhdikkaasti svengaavalla Da-daa Da-daalla, jolla Sammy Babitzin aikoinaan voitti Syksyn Sävelen. Jambalayassa hän soitti myös harmonikkaa. Paratiisi ohjasi yleisön päivän teemaan. Mika Raittilan orkesterissa, LaLaa!-bändissä nyt musisoivat Janne Salonen (kitara), Matti Välttilä (basso), Juha Wiskari (koskettimet), Hannu Karvia (rummut) ja Mika Raittila (harmonikka).

Kimmo Hovila, jota Juha Wiskari tituleerasi ansaitusti Someron Carusoksi, aloitti Unto Monos -setin Pieni laulu -valssilla. Tango Erottamattomat kuuluu Unto Monosen rakastetuimpiin, ja Kohtalon tangoa voi puolestaan pitää hänen sielunmessunaan: ”Arpa kohtalon on aina arvaamaton…”. Eikä tapahtumaa ilman Satumaata! Sen Kimmo Hovila on ristinyt Someron kunnallislauluksi, ja yleensä se lauletaankin seisaaltaan, tällä kertaa tosin ei.

Äskettäin Juha Vainio -palkinnon pokanneen M.A. Nummisen ohjelmistoa bändi muisti laittamalla Helga-neidin kylpyyn Nelle Karjalaisen puhallellessa saippuakuplia. Kissa vieköön jatsaili yhteislauluna. Kari Luoto toi mukanaan kaksi omaa biisiään, puhuttelevan Kenen kasvot näät? ja aitoon ihmisyyteen syvälle katsovan Toiveet: ”Kunpa tarvitsis ei surra liikaa. / Elämä vain soljuis niin kuin luonnostaan, / että järjestys ois oikee, / nukahtaa sais vanhuuttaan, / ehtis ottaa ilon irti kaikesta, / sit lähteä ja kotiin palata.” Badding-osastoa edustivat Ikkunaprinsessa ja Baddingin hienolla tulkinnalla Unto Monosta kunnioittanut Illan varjoon himmeään ( Kaipuuni tango ). Tähdet tähdet oli Kari Luodon varma valinta jo lapsuudessa: 10-vuotiaana hän esitti sen lastenlaulufestivaaleilla Salossa.

Juha Wiskari on rautainen ammattimuusikko, supliikkikykyinen lavaisäntä ja arpajaisten ajan koittaessa kuin paraskin markkinoiden helppoheikki. Kontakti yleisöön on välitön. Tällä kertaa arvat suosivat takkapuilla turkulaisperhettä ja Esakallion Keskiviikkotanssilipuilla pariskuntaa. Lisäksi arvottiin lippu Danny 7×7 -musiikkinäytelmään ja seikkailulippu Hiidenlinnaan. Somerolainen Kaarina Randell sai vastaanottaa yleisön seisaaltaan laulaman syntymäpäivälaulun, johon hän vastasi kiitoslaululla. Hänet istutettiin serenadin ajaksi Juha Wiskarin perintökeinutuoliin.

Bändi soitti komeasti kumisten Shadows-klassikon Apache. Juha Wiskari nimesikin Janne Salosen Someron Hank Marviniksi. Loppupuolella laulettiin Bussi Somerolle, jonka Raul Reiman teki Baddingin antamien maamerkkien perusteella. ”Olen rakastunut vanhaan Someroon” – kuinka hyvin se pitääkään paikkansa!

Juha Wiskari on LaLaa!-yhteislaulutilaisuusidean isä.

Kansallista tasoa somerolaisvoimin

Juha Wiskari pitää LaLaa! -yhteislaulajaisten jujuna sitä, että tapahtuma toteutetaan somerolaisvoimin ja että esiintyjät ovat kansallista tasoa.

– Yleisöä voisi olla enemmänkin, mutta tiedonkulku tästä on toiminut hyvin suusta suuhun -menetelmällä. Yleisömäärä on lisääntynyt koko ajan, ja tapahtuma on otettu hyvin vastaan, arvioi Juha Wiskari.

Valitettavan usein törmää luutuneeseen näkemykseen, ettei kulttuuri saisi maksaa mitään. Miten pääsymaksuun on suhtauduttu?

– Kulttuuri saa maksaa ja sen pitää maksaa, sanoo Juha Wiskari painokkaasti.

– Pääsylippu on edullinen, eikä nurinaa ole juuri kuulunut. Kulut katetaan pääsylipputuloilla ja niiden lisäksi järjestäjän eli allekirjoittaneen lompakosta. Paikkahan on mitä parhain katettuine katsomoineen.

Laulajaiset saavat jatkoa tulevaisuudessa.

– Lisäksi meitä voi tilata yritysjuhliin keväällä ja syksyllä.

Kymmenen vuotta Somerolla asuneena Juha Wiskari katsoo, että Esakallion ja Teeriharjun tanssikulttuuri on merkittävä tekijä puhuttaessa somerolaisen kulttuurin vetovoimasta. Täällä on lisäksi paljon yhdistys- ja seuratoimintaa.

– Myös Someron Musiikkiteatteri on tulisieluisine vetäjineen erittäin tärkeä. Kulttuurituottaja Liisa Mattila on painonsa arvoinen kultaa.

– Somerolaisissa on jähmeyttä mutta myös tervettä kriittisyyttä. Vaatii työtä, että pääsee heidän sydämiinsä, miettii Juha Wiskari.

 

Kimmo Hovila tuntee ylpeyttä somerolaisesta kulttuurista.

Ylpeitä somerolaisuudesta

Unto Monosen tangot ovat kulkeneet Kimmo Hovilan mukana 1980-luvun alusta saakka.

– Niissä on oma leimansa koko ajan: alku- ja välisoitot, säestyksen nousut ja laskut…

Badding vaikutti persoonallaan ikään kuin kokonaispakettina. M.A. Nummisen vaikutus Unto Monosen ja Baddingin tukijana oli valtaisa. M.A. Nummisen kanssa Kimmo Hovilalla on ollut yhteistyökuvioitakin.

– Arvostan häntä intellektuellina. Hänen musiikkinsa enemmänkin huvittaa.

Kimmo Hovila tuntee ylpeyttä somerolaisesta kulttuurista.

– Kun tänne muuttaa taiteilija, hän vetää muita taiteilijoita puoleensa. Hyviä esimerkkejä ovat Kaari Utrio ja Juha Wiskari.

Myös Kari Luoto tuntee kotiseutuylpeyttä somerolaisesta musiikista. Siihen sisältyy myös vastuu hoitaa se puoli jämptisti.

– Baddingissa viehättää monipuolisuus. Herkkyys ja repivä rock nousevat samasta lähteestä, ja siihen väliin mahtuu paljon. Unto Mononen on jäänyt etäisemmäksi, koska perinteinen tanssimusiikki on minulle vieraampaa. M.A. Numminen on mielenkiintoinen – mahtavaa, että sellaisia tyyppejä on.

– Yhteislaulamista ajateltaessa Unto Mononen on traditionaalisin. Badding on laaja-alainen, mutta hänen rokkejaan on vaikeaa laulaa yhdessä. M.A. Numminen on vaikein ihan mitallisesti: ne laulut pitäisi todella tuntea.

Kari Luoto pitää somerolaisen musiikin magneettina sen historiaa.

– Se on itseään ruokkiva juttu. Siihen sisältyy tietoisuus paikan musiikkiperimästä. Mahdollisuuksia on, sen ovat osoittaneet täältä kotoisin olleet ja olevat taiteilijat.

Ilon veivaajat seuraavana

LaLaa! -yhteislaulajaiset saavat lauantaina 5.8. vieraakseen Ilon veivaajat eli Suomen posetiivariyhdistyksen 20-juhlakiertueen. Ensin viiden posetiivin soittajan joukko ilahduttaa Somerniemen torilla ja sitten LaLaa!:ssa, jossa koetaan esimerkiksi Kesäillan valssi posetiivin säestyksellä.

Mukana on viisi posetiivin soittajaa, muun muassa sosiaalineuvos ja yhdistyksen puheenjohtaja Markku Savijärvi , joka on ”veivannut” posetiivillaan puolisen miljoonaa hyväntekeväisyyteen ja erityisesti lasten sairaalalle.

Suomen Posetiivarit ry on 2003 perustettu posetiivareiden ja mekaanisen musiikin harrastajien yhdistys, jonka tarkoituksena on muun muassa järjestää tapahtumia, olla soittajien ja yleisön yhteydenpitoväylä, tutkia ja tallentaa suomalaista posetiivarihistoriaa sekä muutenkin ylläpitää vanhaa posetiivin soittokulttuuria.

LaLaa!-kauden päättäjäisiä vietetään 26.8.