Teksti Timo Kalenius
Someron terveysasemalla on toiminut virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto maanantaisin kello 18:aan asti ja muina arkipäivinä kello 17:äään asti. Syyskuun alusta 4.9. alkaen virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto joudutaan lopettamaan yhä pahenevasta lääkäripulasta johtuen.
Samalla Someron terveysasema siirtyy muiden Salon–Someron alueen sote-keskusten kanssa yhteneväisiin aukioloaikoihin. Someron terveysasema palvelee 4.9. alkaen maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaina kello 8–15. Terveysaseman ajanvarauspuhelin, p. 02 779 2511, on avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15.30 ja perjantaisin kello 8–14.30.
Virka-ajan ulkopuolella päivystykselliset potilaat ja puhelimitse tehtävän hoidon tarpeen arviointi hoidetaan Salon yhteispäivystyksessä. Muut kiireelliset potilaat ohjataan Someron terveysasemalla virka-aikana toimivalle kiirevastaanotolle 1–3 päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Terveysasemalla osastonhoitajana pitkään työskennellyt Sari Moisander ja vastaavana lääkärinä työskentelevä Arja Lukka ovat huolissaan tulevista muutoksista ja toisaalta perusterveydenhuollon tilasta sekä henkilöstön jaksamisesta. Sote-uudistuksen myötä päätösvalta asioissa on siirtynyt muualle eikä se saa varauksetonta hyväksyntää.
– Meille tulevat muutokset näkyvät niin, että joudumme supistamaan toimintaa ja se taas johtaa siihen, että kaikkia päivystyksellisiä potilaita emme täällä enää pysty hoitamaan. Olemme tähän asti hoitaneet suurimman osan potilaista täällä ja Saloon ei juurikaan ole tarvinnut potilaita lähettää, kertoo Moisander.
– Lääkäripula on akuutti. Tavoiteltu lääkäriresurssi olisi kuusi henkilötyövuotta, joka alkuvuodesta toteutuikin, mutta heinäkuusta asti ja loppuvuoden osalta meillä oleva lääkäriresurssi on enää 3,8 henkilötyövuotta, toteaa Lukka.
– Lääkäreiden rekrytointi on koko ajan päällä ja se hoidetaan Salosta käsin, joten meillä ei siihen ole päätäntävaltaa, kuten ei moneen muuhunkaan asiaan enää, jatkaa Arja Lukka.
Resurssipula ja supistetut hoitoajat näkyvät selvimmin juuri pitkissä hoitojonoissa, kun ensimmäiset vapaat vastaanottoajat löytyvät tällä hetkellä vasta lokakuulta. Lääkäreistä on kova pula. Someron syrjäinen sijainti ja kiinnostavuus eivät tunnu lääkäreitä houkuttelevan tai ainakaan saa heitä pysymään virassa normaalia pidempään. Somerolla on tällä hetkellä neljä vakituista lääkäriä, joista yksi tekee työtään osa-aikaisesti.
– Seuraavat vapaat vastaanottoajat menevät todellakin pitkälle lokakuulle ja sen vuoksi yritämme tehdä ennakoivaa hoidontarpeen arviointia, jotta saisimme hoitojonoja purettua. Perussyynähän tähän on lääkäreiden vähyys ja heidän muihin sektoripalveluihin käyttämä aika, kuten kouluterveydenhuolto, neuvolat ja palvelutalot. Kaikki näihin käytetty aika on suoraan pois vastaanottoajoista ja kun ne ovat lakisääteisiä palveluita niin ne on myös hoidettava, vaikka resurssit olisivat pienetkin, toteaa Moisander.
– Somerollahan ei ole päivystystä, vaikka ihmiset niin luulevatkin, vaan meillä on kiireellisissä tapauksissa 1–3 vuorokauden kiirevastaanottomahdollisuus. Arvion hoidon tarpeesta tekee yleensä sairaanhoitaja puhelimessa yhdessä asiakkaan kanssa ja tämän perusteella määritetään hoidon tarpeellisuus ja kiireellisyys, jatkaa Moisander.
– Tilanne ei ole hyvä, mutta niillä resursseilla mennään, jotka ovat käytössä. Mielellämme ottaisimme tänne lisää lääkäreitä, mutta se asia ei ole meidän päätettävissä. Olemme supistaneet toimintaa niin paljon kuin on ollut mahdollista. Aikaisemmin esimerkiksi kaikki lasten asiat hoidettiin täällä, mutta nykyään pystymme neuvolassa hoitamaan vaan lakisääteiset toiminnot, kertoo lääkäri Lukka.
– Kiireellisten potilaiden hoitoa hidastaa myös keväällä näyteanalysoinnin loppuminen Somerolta. Nykyisin näytteet lähtevät kahdesti päivässä joko Saloon tai Turkuun analysoitavaksi ja tämän vuoksi kiireellisten potilaiden hoito meillä ei onnistu tai vaikeutui huomattavasti, lisää Arja Lukka.
Kansalaisten oikeus saada asianmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kohtuullisilla kustannuksilla veronmaksajille ja palvelujen käyttäjille on kaikille yhteinen päämäärä. Se ei ole kuitenkaan toteutumassa, koska sote-uudistus sisältää puutteita, joiden seurauksena hyvinvointialueet eivät tule selviytymään järjestämisvastustaan siten, että palvelujen saatavuus olisi kunnossa ja kustannukset hallinnassa.
Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vuoden alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.
Tavoitteena on:
–turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
– parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
–kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
–turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
–vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin
–hillitä kustannusten kasvua
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.