Vakava uhka Suomen kansanterveydelle
Teksti ja kuva Timo Kalenius
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tutkimuksesta käy ilmi, miten vähän lapset vapaa-ajallaan liikkuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin 7–15-vuotiaiden liikuntakäyttäytymistä ja asennetta liikuntaan. Suositusten mukaiseen päivittäiseen yhden tunnin reippaaseen tai rasittavaan liikuntaan ylsi vain noin kolmannes lapsista. Lisäksi tytöistä joka viides ja pojista joka neljäs piti liikuntaa tarpeettomana.
Tutkimuksen tulokset ovat kokonaisuudessaan huolestuttavia, mutta eivät yllättäviä. Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Ongelma on yleisesti tunnistettu, mutta johdonmukainen ja alan toimijoita laajasti sitouttava yhteinen ratkaisumalli ontuu.
Joensuun koulun rehtorina viime joulukuussa aloittanut Mika Koskinen on nähnyt pitkällä opettajan urallaan, mitä lasten liikunnan väheneminen koulussa ja vapaa-ajalla aiheuttaa, ja miten se ilmenee.
– Salossa olin opettajana ja rehtorina 28 vuotta ennen Somerolle siirtymistä. Olen kyllä tuona aikana nähnyt sen, mitä lasten ja nuorten liikunnan väheneminen aiheuttaa, kertoo Mika Koskinen.
– Arkiliikuntaa, pihapelejä ja leikkejä ei juurikaan enää näe. Sen voi todeta, kun iltaisin tai loma-aikaan käy vaikkapa katsomassa tyhjinä ammottavia liikuntapaikkoja. Kyllä lasten liikunnassa on tapahtunut merkittävä muutos huonompaan suuntaan viimeisten vuosien aikana, toteaa Koskinen.
Hän ei näe koululiikuntaa pelastuksena lasten liikuntaongelmaan senkään vuoksi, että liikuntaan käytetyt tuntimäärät ovat niin pieniä, ettei niillä pystytä asiaa korjaamaan.
– Koulu ei voi lapsia liikuttaa, jos viikossa on muutama tunti liikuntaa. Siitä ei kenenkään liikuntaharrastus viriä. Isossa osassa lasten liikkumiseen ovat perheet ja kotoa saatu kipinä liikuntaan, miettii Mika Koskinen.
– Urheiluseurat ovat avainasemassa, kun puhutaan lasten liikkumisesta. Somerollakin on omat ongelmansa, kun alue on niin laaja ja julkiset kulkuyhteydet aika huonot. Se rajoittaa monen nuoren harrastusmahdollisuuksia, jatkaa Koskinen.
– Saattaa olla, että pidemmällä aikavälillä meille muodostuu tästä lasten liikkumisesta isompikin ongelma, jos siihen ei saada korjausta. Tuki- ja liikuntaelimien vammat yleistyvät, ylipaino-ongelmia alkaa olla lapsilla jo aika paljon, eikä se voi olla näkymättä koululiikunnassa tai liikunnassa yleensä, miettii Mika Koskinen.
Fyysisen toimintakyvyn seuraaminen Move-mittauksilla
Move on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaiden fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmä. Sen tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.
Move-järjestelmässä mitataan oppilaiden fyysisiä ominaisuuksia eli kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja liikkuvuutta. Lisäksi mitataan motorisia perustaitoja ja havaintomotorisia taitoja. Tulokset raportoidaan 5.- ja 8.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien ryhmissä.
– Meilläkin tuota Move-testiä tehtäessä on huomannut, miten vaikeaa joillekin on ihan normaali perusliikunta puhumattakaan hieman vaativammista testeistä.
Testitulokset kootaan yhteen valtakunnallisesti.
– Pyrimme hyödyntämään niitä paikallisesti yhdessä terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa ja informoimaan oppilaiden vanhempia, mikäli ilmenee asioita, joihin olisi syytä puuttua, toteaa Mika Koskinen.
– Tämä on hyvä mittari myös lapsille ja heidän vanhemmilleen, kun he voivat seurata omien tulostensa kehitystä vitosluokalta kasiluokalle. Testiväli on aika pitkä, mutta resurssit tiheämpään testaukseen ovat rajalliset.
Vaikka lasten ja nuorten liikunta on vähentynyt merkittävästi, näkee Mika Koskinen paljon myös hyviä puolia juuri Someron tilanteessa. Hän korostaa Somerolla käytössä olevan Someron Harrastamisen mallin tärkeyttä.
– Monet lapset ja nuoret liikkuvat paljon ja monipuolisesti, vaikka eivät olisikaan mukana seuratoiminnassa. Ääripäät ovat vaan isot.
– Kaikkien lasten ei tarvitse liikkua seuroissa. Omatoiminen, esimerkiksi pyöräily, uinti, skuuttaaminen ja skeittaaminenkin ovat erinomaista liikuntaa, toteaa Mika Koskinen.
– Tärkeänä asiana pidän myös Someron Harrastamisen mallin tarjoamaa kouluajan jälkeen tapahtuvaa kerhotoimintaa, jossa on tarjolla monipuolisesti eri lajien liikuntakerhoja, jatkaa Koskinen.
– Tämä on matalan kynnyksen liikuntapalveluiden taholta hyvin organisoitua toimintaa, joka ei ole niin tavoitteellista. Viime vuonnakin moni lapsi löysi täältä itselleen mieluisan harrastuksen. Tämän vuoden Someron Harrastamisen kerhoihin ilmoittautuminen alkaa viikolla 34. Suosittelen lämpimästi perheille ja lapsille tätä toimintaa, esittää rehtori Koskinen.