Teksti ja kuvat Timo Kalenius
Suomen pienvesien, eli norojen, purojen ja lampien tila on heikko. Kunnostustöille on tarvetta, sillä pienvesillä on suuri vaikutus ekosysteemien toimintaan. Pienvedet kytkevät erilaisia elinympäristöjä toisiinsa ja niissä elää monia uhanalaisia lajeja.
Varsinais-Suomen Helmikunnat II on Valonian ja kahdeksan varsinaissuomalaisen kunnan yhteinen luonnonhoitohanke. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Salo, Somero ja Uusikaupunki.
Yhteishankkeessa tehdään luonnonhoitotöitä vuosina 2023–2024 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita sekä kunnostetaan ja suojellaan pienvesiä.
Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen puolueeton kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio, joka auttaa kuntia, yhteisöjä sekä asukkaita toimimaan ympäristön ja ilmaston paremman tilan puolesta.
Paikkatietokartoituksella valitaan kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitetaan tarkemmin maastossa. Someron alueella maastokartoitukset on jo aloitettu ja niitä jatketaan kesän ja syksyn ajan. Tavoitteena on löytää kaikki huomionarvoiset pienvedet, joilla on selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa on selvää kunnostuspotentiaalia.
Erityisen arvokkaita pienvesiä voidaan inventoida myös yksityismailla, jos ne esimerkiksi kytkeytyvät kunnan omistamiin alueisiin, esimerkiksi purot. Kaikkein potentiaalisimpiin kohteisiin laaditaan kunnostussuunnitelmat. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.
– Samalla kun etsimme arvokkaita luontokohteita, testaamme myös paikkatietokartoituksen toimintaa eli löytyykö kohteita sen avulla tarpeeksi ja ovatko ne juuri niitä mitä etsimme, kertoo Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka.
– Hyvältä tämä nyt alkuun ainakin näyttää, sillä olen jo useammassa kohteessa käynyt ja ne ovat olleet juuri sellaisia, joita etsimme. Somerolla kohteita on arviolta kymmenkunta, jotka ovat kunnan mailla, mutta on mahdollista myös ottaa mukaan hankkeeseen yksityisiltä mailta löytyviä kohteita, hän lisää.
– Kohteessa, johon nyt olemme tutustumassa, on pohjavesilähde ja sen ympärillä karsittua metsää ja toiveena olisi, että tähän ympärille annettaisiin kasvaa puustoa ja muuta kasvillisuutta, jolloin se pysyisi luonnontilaisena. Juuri mitään muuta tälle kohteelle ei tarvitse tehdäkään, jatkaa Leka.
– Kohteet, jotka yleensä vaativat kunnostusta ovat monestikin puro- tai lampikohteita, joissa veden virtaus on estynyt tai virtausta on liikaa syystä tai toisesta, lisää Leka.
Nyt rahoitusta saanut yhteishanke on jatkoa vuosien 2021–2022 aikana toteutetulle Helmi-kunnat –yhteishankkeelle, joka oli ensimmäinen laaja usean kunnan hanke luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Löydetyistä kohteista Valonia antaa kunnille ohjeet niiden kunnostamiseen.
– Riippuen kohteiden määrästä on Somero lupautunut kunnostuksen jollakin aikavälillä hoitamaan, joko omilla tai ulkopuolisilla resursseilla. Osalle kohteista, kuten tämäkin missä nyt ollaan, ei mitään tarvitse tehdä, mutta mikäli kunnostettavaa löytyy, niin olemme siihen kyllä varautuneet, kertoo Someron kaupungin vs. ympäristönsuojelusihteeri Jonna Hostikka.
