Someron kaupunki ”tienasi” ilmaista sähköä

0
Kuvasatoa vuoden 2019 Sylvesteruinneista, jolloin myös Somero nautti uimahallin osittain ilmaisista sähköistä.

Someron uimahalli Loiskeen sähkönkulutuksessa on ollut päällä mittausvirhe vuodesta 2012 lähtien. Uimahalli Loiskeen avajaiset olivat syyskuussa 2012.

Mittausvirhe on johtunut virheellisistä kytkennöistä, joista johtuen mittari on asennuksesta lähtien mitannut liian pienen kulutuksen. Mittari ja asennusvirheet ovat Carunan. Se joutuu taloudellisesti vastaamaan pääosasta virheistään sekä väärin toimineesta mittarista.

Vuoden 2023 alusta Caruna alkoi veloittaa loistehomaksua. Uimahallilla on kompensointilaitteisto, josta huolimatta paikan loistehomaksut olivat noin 1 200 euroa kuukaudessa.

Kompensointilaite tarkistettiin ja se toimi oikein. Tässä yhteydessä tuli huomatuksi se, että Carunan mittari on kytketty virheellisesti. Caruna aloitti selvitystyöt ja tuli korjaamaan virheelliset kytkentänsä.

Ilmaista 7 vuotta

Somero sai siis virheellisesti mitattua sähköä 10 vuoden aikana. Verkkopalveluiden mukaan laskutusta voidaan kuitenkin oikaista takautuvasti ainoastaan kolmelta vuodelta, jolloin Somero sai ”ei-maksettavaa” sähköä kaikkiaan seitsemän vuoden ajalta.

Caruna laskuttaakin nyt Someroa ainoastaan kolmelta ”ylimääräiseltä”, viimeksi kuluneelta vuodelta. Lasku on laadittu arviona, käyttäen hintana 3,29 senttiä kilowattitunnilta, vaikka hinta onkin vaihdellut kolmen vuoden aikana. Myös arvonlisäverokantana on ollut sekä 24 että 10 prosenttia.

Lisälaskutuksen karkea arvio sähkönsiirron osalta on noin 100 000 euroa. Lisäksi Caruna tulee laskuttamaan Somerolta sähköenergiaa ajalta 2.5.2020–31.12.2020 mittausvirheestä puuttuvan osuuden, ja Vaasan Sähkö vastaavasti ajalta 1.1.2021 eteenpäin.

– Tuli ilmaista sähköä, vaikka maksamaan joudutaankin kolmen viimeisen vuoden ajalta se todellinen kulutus. Sopimusehtojen mukaan heillä on oikeus tähän kolmen vuoden takaiseen laskutukseen, vt. tekninen johtaja Markus Älli luonnehtii tapahtunutta.

Joku aina maksaa virheistä

Siirtojen osuuden Älli toteaa olleen noin ”sata tonnia” ja energian noin ”50 tonnia”. Teknisen toimen kulupuoleen se tekee tälle vuodelle melkoisen loven, minkä Älli myöntää.

– Se tuodaan seuraavaan lautakuntaan ja sille joudutaan pyytämään lisämääräraha. Se on käyttötalouspuolella, jossa ei ole tuollaista ylimääräistä summaa missään ole.

Asia oli lähtenyt viriämään viime vuoden lopussa, Carunan soitettua Ällille, että he rupeavat laskuttamaan loistehosta.

– Että laittakaa kompensointi kuntoon, siellä on varmasti jotakin vikaa!

– No, me otettiin alan asiantuntijat paikalle. Paikallinen urakoitsija kävi katsomassa ja mittaamassa ja myös kompensointilaitteen toimittaja kävi huoltamassa ja testaamassa kompensointilaitteen. Se oli kunnossa. Siitä asia sitten lähti purkautumaan. Todettiin, että jossain muualla on vika. Se oli se kyseinen väärin kytketty mittari.

Markus Älli uumoileekin, että koko Suomen mittakaavassa mittausvirheitä tapahtuu luultavasti runsaastikin. Niitä saattaa tulla vedessä, sähkössä, missä tahansa mitattavassa materiassa. Joku niistä maksaa ja joku vastaavasti ei maksa.

Fakta: Loissähkö

  • vaihtovirtapiireissä loisteho (tunnus Q ) kuvaa jännitteen U ja sähkövirran I vaihe-erosta johtuvaa näennäistehon S ja pätötehon P vektoreiden erotusta
  • loistehon SI-yksikkö on sähkötehon yksikkö volttiampeeri, mutta sille käytetään myös erityistä loistehon yksikköä vari
  • loisteho ei ole työtä tekevää tehoa (toisin kuin pätöteho), vaan se värähtelee edestakaisin kuorman ja siirtoverkon välillä
  • loistehon siirtäminen kuormittaa sen aiheuttaman virran takia siirtojohtoja
  • loissähkö on välttämätön osa, jotta vaihtosähköverkko toimii: sen avulla ylläpidetään haluttu jännite
    Lähteet: Wikipedia ja Yle