Uusi hieno urheilukenttä on valmis ja sen luovutus urakoitsijalta tilaajalle, Someron kaupungille oli keskiviikkona. Samaan aikaan kenttää juoksi koululaisia, joten todelliseen käyttöön ja tarpeeseen se tuli.
Veivaus kenttäremontin viimeisen osan, katsomon tiimoilta on myös tyyntynyt, kun hallinto-oikeus viimein toukokuussa hylkäsi sen suojelusta tehdyn valituksen.
Myöskään korkein hallinto-oikeus ei enää tapausta käsittele, sillä valituksen tehneet Someron Rakennusperinne -yhdistyksessä eivät ennättäneet enää siihen junaan. Katsomon remontointi / uuden rakentaminen pääsee nyt alkamaan. Hallinto-oikeuden käsittelyssä meni kolme vuotta.
Nyt urheilukenttää varten pitää muodostaa ratkaisu, mitä katsomon sekä toisaalta nykyisen katsomon alla sijaitsevien varasto- sekä pesu- ja pukutilojen osalle tehdään.
Vähintään korjaukset ovat tuiki välttämättömiä. Myös SoLu on purkutyön alla, joten siitä rakennuksesta ei enää saada tiloja urheilun ja liikunnan käyttöön.
Vt. tekninen johtaja Markus Älli toppuuttelee, että tällä kertaa ei enää olla lähdössä suunnittelemaan sellaista kevytrakenteista, pitkää ja matalaa putkirakennelmaa, kuin alunperin vielä jokunen vuosi sitten suunniteltiin tehtäväksi.
Yhdistetty ratkaisu, jossa tilat ovat samassa kompleksissa, helpottaa myös 30 prosentin valtionavun saamista. Ällin mukaan harkinnan arvoisia on kolmekin eri vaihtoehtoa.
Valtuuston tulisi pohtia urheilukentän katsomoa ja vaihtoehtoja – Nyt tarvitaan keskustelua siitä, mitä kukin haluaa
Sauli Kaipainen
Urheilukentän katsomokokonaisuus on välttämätön rakentaa tai korjata. Varsinkin se on sitä nyt, kun itse kenttä on upeassa kunnossa. Ero katsomon ja kentän välillä on nykyisellään räikeä.
On olemassa vaihtoehtoja siitä, miten tästä edetään eteenpäin. Yhdellä mallilla ei tarvitse mennä. Siitä saatin huonoja kokemuksia viime valtuustokaudella, kun puolueet menivät poteroihin; olivat puolesta tai vastaan.
Someron tilakeskus tulee tämän syksyn aikana teettämään vaihtoehdoista muutaman kustannusvertailun. Eikä ainoastaan tämän vuoden aikana, vaan vt. teknisen johtajan Markus Ällin mukaan hyvinkin nopeasti.
– Vaihtoehdot liittyvät siihen, että vanha katsomo joko jää ja korjataan kaikilla nykymääräyksillä käyttökuntoon. Toisena vaihtoehtona on, että se korjataan vain katsomo- ja varastokäyttöön, jolloin sen läheisyyteen tehtäisiin erilliset puku-, wc- ja pesutilat.
– Kolmas vaihtoehto on, että nykyinen katsomo puretaan ja sen tilalle rakennetaan samantyyppinen ratkaisu, kuin mikä on siinä jo nyt, mutta täysin uutena, Markus Älli tuo esiin vaihtoehtoja.
Monta pohdintaa
Nykyisen katsomon mallia Älli pitää todella hyvänä. Se on korkella ja sieltä näkee hyvin kentän tapahtumat. Mahdollisen uuden katsomon kokoluokka pohdituttaa.
– Paikkamäärältään ei oman arvioni mukaan tarvita noin isoa katsomoa. Mutta nykyisen sijainti ja rakennuksen tyyppi on oikea. Uuden ei tarvitse olla niin pitkä, mutta mielellään korkea. Mutta sen sitten aika näyttää.
Edellisessä ratkaisussa jo valmiiksi piirrettyä, 100 metriä pitkää ja matalaa putkirakennelmaa Älli ei laittaisi. Se oli hänen mielestään mahdoton ajatus. Paikkojen määrä siinä oli 500, mutta siitä on ehkä tarpeen typistää.
Käytännössä olisi nimittäin käynyt niin, että porukka olisi pakkautunut katsomon toiseen päähän, minkä jälkeen olisi ollut 80 metriä tyhjää.
Katsomon lähtökohta on, että sieltä näkee.
– Jos katsot jalkapallopeliä alhaalta, niin ei se toimi. Peli pitää nähdä ylhäältä. Sama kuin yleisurheilusuoritukset, yhdestä pisteestä katsomossa sinun pitää nähdä seiväshyppy, kuulantyöntö, moukarit – kaikki.
Ällin mukaan tarvitaan vielä myös poliitista näkemystä.
– Pitää syksyn aikana keskustella, mitä somerolaiset Somerolle haluavat.
Valtuusto asialle
Johtoajatuksena on, että suin päin ei lähdetä tekemään yhtään mitään.
– Pitää saada hyvä tarve- ja toiveselvitys. Vaihtoehtojen puntarointi ja sitten päätöksentekoon. Sitten hyvä suunnittelu ja toteutus, Älli visioi.
Hän toteaa, että valtuuston olisi myös hyvä jossain vaiheessa ottaa kantaa katsomokokonaisuuteen.
– Sitä pitää viedä tämän vuoden puolella ehdottomasti eteenpäin. Näin päästään käsiksi ensi vuoden määrärahoihin. Jos tarvitaan suunnittelurahaa, niin näkisin ensi vuoden olevan se, jolloin suunnitellaan.
Sitten haettaisiin valtionavustukset.
– Ja vasta sitä seuraavana vuonna rakennettaisiin, kun on avustus kädessä.
Eli vertailulaskelmat nyt, sitten keskustelut, päätös, suunnittelu ja valtionavustukset.
– Näin se varmasti menee.
