Hovilan kartanon ja Kiiruun puiston Kivimakasiinin näyttelykesä päättyi heinäkuun lopussa. Kummankin kävijämäärä jäi odotetusta.
– Vähäisen kävijämäärän vuoksi päätimme, että ensi kesänä olemme avoinna vain ryhmille, ei enää yksittäisille turisteille, kertoo Arja Torkkomäki, joka on miehensä Matti Torkkomäen kanssa järjestänyt 13 suvena näyttelyitä Hovilan kartanon päärakennuksessa ja navetan vintillä.
Tämän ja viime kesän hiljaisuus kypsyttivät Torkkomäet.
– Liian monet ajoivat ohi. Mutta ne jotka kävivät, tykästyivät Someron antiin. Koettiin kaikin puolin mukavia kohtaamisia, kiittelee Arja Torkkomäki.
Tänä kesänä kartanon päärakennuksessa oli esillä astiakattauksia: keramiikkaa ja lasidesignia sekä Maila Ponkosen maalauksia.
– Eihän ne olleet mitään magneetteja. Jos tulee jokin hyvä kuningasajatus, niin sitten voisi näyttelynkin vielä järjestää. Vannomatta paras, muotoilee Torkkomäki.
Hovila on ja pysyy.
– Ryhmät ovat ne, jotka tuovat meille tienestiä. Esittelemme ryhmille kartanon historiaa ja navetan yläkerrassa olevaa Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa -näyttelyä. Sen 1950–1960-lukujen elämä ja tunnelma luo muistoja; nuoruutta muistellaan ja se tuottaa mielihyvää.
Somero-kierrokset ryhmille jatkuvat.
– Somero on näkemisen arvoinen paikka. Käymme tutustumassa kirkkoon. Kerron matkailijoille Hovilan kartanosta, mutta myös koko Somerosta. Täällä riittää näkemistä ja kokemista. Meillä on Matin kanssa asiantuntemusta monesta somerolaisesta menneestä ja nykyisestä.
Kartanon päärakennuksessa voi järjestää jatkossakin kokoontumisia, kuten sukujuhlia ja pieniä perhejuhlia: ylioppilas-, rippijuhlia, syntymäpäiviä, muttei isoja häitä.
– Sellaisia talon henkeen sopivia, alle sadan hengen tapahtumia, kuvailee Arja Torkkomäki.
Kiiruun puiston Kivimakasiinissa oli tänä kesänä somerolaisten ystävysten Keanne van de Kreeken ja Anne Turkulaisen taiteen näyttely.
– Olin vähän pettynyt. Odotin enemmän kuin 276 kävijää. Se oli paljon vähemmän kuin edelliskesän Kultelan kylän näyttelyssä. Toisaalta ei niitä oikein voi verrata toisiinsa. Kun juttelin taiteilijoiden kanssa, he olivat tyytyväisiä näkyvyyteen ja taulujakin he saivat myytyä, kertoilee Someron Kulttuurin toiminnanjohtaja Liisa Mattila.
– Laskeskelin, että 20 päivänä Kivimakasiinissa kävi 13-14 vierasta päivää kohti. Onko se vähän? Pitääkö kaiken olla suurta ja mahtavaa? On haastavaa keksiä joka kesäksi uutta ja ihmeellistä. Pienuuskin on viehättävää ja vetovoimaista, tuumii Mattila.
– Näyttelyn järjestelyyn ja ylläpitoon vaaditaan väkeä ja tulee kuluja. Voittoja tuskin tulemme saamaan, mutta kulut olisi hyvä saada katettua. Tulee pohtia, tavoitellaanko voittoa ja mikä tehtävä meillä on; onko se järjestää koettavaa ja saada väkeä käymään Somerolla.
– Täytyy rauhassa miettiä tulevaisuutta, kun nyt saadaan myös Kulttuurigallerian kesäkausi pulkkaan. Myimme yhteislippuja sekä galleriaan että Kivimakasiiniin. Se näytti toimivan.