10 eläkevuotta on mennyt nopeasti
– Joko siitä on niin pitkä aika, ihmettelee Leo Haltsonen, joka jäi eläkkeelle Someron kaupunginjohtajan pestistä 10 vuotta sitten.
Hänen viimeinen päivänsä työpaikalla kaupungintalolla oli 13. syyskuuta 2013, vaikka virallisesti työ Someron johdossa päättyi vasta marraskuun alussa. Uusi kaupunginjohtaja Sami Suikkanen oli kuukauden päivät viransijaisena, kun aloitti hommat lokakuussa.
Leo Haltsoselle kuuluu oikein hyvää kotiinsa Turun Hirvensaloon.
– Olen saanut olla terveenä, kuten vaimokin.
– Olen mukana monessa yhdistyksessä, muun muassa Turun Luonnonystävissä, Turun Paasikivi-Seurassa ja Turun Seudun Eteläpohjalaisissa. Yhdistyksissä menee parisen iltaa viikossa, joskus kokoonnutaan päiväsaikaankin.
Haltosen oli alkuviikosta yhtenä päivänä puolukassa. Matkaan oli tarttunut myös sieniä.
– Säilön tatteja. Sen verran tuli kantarellejakin, että niistä saa kastikkeen.
Eläkkeelle siirtyessään hän toivoi, että ehtisi auttamaan kolmea poikaansa muun muassa näiden taloprojekteissa ja olemaan paappana lastenlapsilleen. Tiistaina hän oli lähdössä hakemaan lapsenlapsiaan Elleä ja Anttoa päiväkodista.
– Kerran viikossa haemme heidät meille. Nelivuotias Elle on lapsenlapsista ainoa tyttö.
– Isovanhemmuus on tärkeä ja rakas homma, toteaa Haltsonen, jonka vanhin lapsenlapsi on yli 20 ja nuorin 2-vuotias.
Haltsonen elelee vaimonsa Ullan kanssa Hirvensalossa vuonna 1985 rakentamassaan omakotitalossa. Kaikki kolme poikaa asuu perheineen niin ikään Turussa; kaksi Hirvensalossa ja yksi Piispanristillä.
– Tämä on hyvä paikka, merinäköala. Paljon olemme kesäpaikassa Rymättylässä. Olen innostunut kalastamaan. Metsätöitäkin tulee tehtyä metsäpalstalla.
Leo Haltsosella on edelleen asunto myös Kassatiellä Somerolla. Siellä on vuokralainen.
Vuonna 2013 Haltsosta mietitytti eläkkeelle lähtö.
– Alussa hirvitti. Intoa olisi ollut jatkaa vielä töitä. Mutta nyt näihin eläkepäiviin on niin tottunut, etten enää kyllä haikaile takaisin töihin.
– Silloin tällöin olen soittanut Samille (Suikkanen) ja kysynyt, miten menee. Ja jos käyn siellä Somerolla, niin kyllä poikkean Samin työhuoneellakin.
Haltsonen on tyytyväinen, ettei Someron kaupunki aikoinaan mennyt mukaan kuntaliitoksiin.
– Hyvä, että pidettiin pintamme. Saloon liitetyt kunnat saivat kylmää kyytiä: menettivät itsemääräämisoikeutensa ja paljolti palvelunsakin.
Entä, mitä mieltä Haltsonen on Varhasta, Varsinais-Suomen Hyvinvointialueesta.
– Siihen ei ollut kunnilla juuri sanomista. Valtio ja laki edellyttivät muutokset. Tässä Varhan alkuvaiheessa on kaikenlaista alkukankeutta, mutta kyllä se siitä sitten tasaantuu. Uskon vakaasti, että Someron terveysasema säilyy.
Somero-lehdessä kerrottiin 13.9.2013 seuraavasti
Otin vastaan savi-kaupungin, jätän jälkeeni tiilikaupungin
Leo Haltsonen tunnustaa olevansa tarkan markan mies ja johtaja, joka ei sorru kaiken maailman kotkotuksiin.
– Olen sanonut, että virkamiesten tulee esitellä asiat luottamusmiehille kuten kunnan parhaaksi ja lain ja asetusten mukaisesti katsovat. Heillä on asiantuntemus ja heidän tulee hallita kokonaisuus. Luottamusmiehet päättävät. Se on juuri tämän suomalaisen kunnallisen päätöksenteon rikkaus ja vahvuus.
– Siitä olen saanutkin kritiikkiä, että olen torpedoinut lautakuntien ehdottamia hankkeita. Kaikkea, mitä ihmiset haluavat ja vaativat, ei voi antaa. Jonkun on jarrutettava ja pidettävä kokonaisuus hallinnassa. Isännän ote on oltava. Oikeaksi katsomansa esityksen takana on pysyttävä. Sen ohjeen annan seuraajalleni Sami Suikkaselle: Pidä isännän ote tiukasti käsissäsi. Tee sellaisia esityksiä, jotka koet oikeiksi.
Leo Haltsosen mukaan enemmistö somerolaisista luottamusmiehistä haluaa rakentaa parempaa Someroa.
– Valitettavasti joukossa on aina myös niitä, jotka haluavat sekoittaa pakkaa. Mutta jos kaikissa kunnissa olisi eletty yhtä tarkasti kuin Somerolla, niin ei olisi näin suurta taloudellista ahdinkoa ja valtion ajojahtia ja yhdistyttämisbuumia.
Viime vuonna osa valtuutetuista halusi äänestyttää kaupunginjohtajan luottamuksesta.
Haltsonen ei menettänyt yöuniaan koettelemuksen takia.
Someron kaupungilla on lainaa 782 euroa asukasta kohden. Kuntien keskimääräinen velka on 2 261 euroa/asukas.
Haltsosen aikana on nostettu uutta lainaa noin 10 miljoonaa, ja saman verran on maksettu takaisin.
Silti 17 vuoden aikana Somerolle on rakennettu ja investoitu runsaasti.
Seiniä on noussut muun muassa jäähallille, kirjastolle, uimahallille, Hovimäkeen, palvelutalo Tervaskantoon, terveyskeskuksen vuodeosastoille, jätevedenpuhdistamolle, päiväkoti Tuulihatulle, Oinasjärven koulun keittiölle ja teollisuushallille.
On rakennettu uusi tori ja korjattu Joensuuntie, jotta silmä lepää ja kauppa käy.
On saatu tekonurmikenttä, saneerattu Joensuun koulua ja sen teknisen työn tilat. On remontoitu entisen Kuivamaidon tilat Pellavakeskukselle ja muille yrityksille sekä korjattu elokuvateatteri.
Harju-Härkälään on kaavoitettu omakotialue.
Kulttuuriyhdistys on syntynyt paikallisten yhdistysten koordinoijaksi ja etujen ajajaksi.
Haltsonen on listannut, että hänen kaupunginjohtajuutensa aikana nettoinvestoinnit ovat noin 58 miljoonaa euroa.
– Otin vastaan savikaupungin, jätän jälkeeni tiilikaupungin, hymyilee Haltsonen keisarin sanoin.
– Minä en saanut tätä Someroa valmiiksi, hyvä näin!
