Nettimaailma tarjoaa myös paljon hyödyllistä
Teksti Tarja Kauppinen
Joensuun koulun vanhempainilta antoi vanhemmille runsaasti ajattelemisen aihetta. Illassa olivat mukana Joensuun koulun rehtori Mika Koskinen, terveydenhoitaja Nina Linden ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttaja Lila Laukkanen.
Terveydenhoitaja Nina Linden kertoi aiheesta Koululaisen hyvinvoinnin portaat.
– Hyvinvointiin kuuluvat säännölliset, monipuoliset ateriat, liikunta ja arkiaktiivisuus sekä lepo ja uni. Kasvavan lapsen tulee saada unta kahdeksasta kymmeneen tuntia yössä.
Koulussa jaksaminen vaatii aamupalan.
– Toivoisin todella, että lapset söisivät jotain ennen kouluun lähtöä, toteaa Linden.
Linden kävi taannoin ruokalassa kuvaamassa lasten aterioita.
– Tarjottimilla ei näy useinkaan leipää ja annoskoossa on suuria eroja. Ruokaa saattaa olla teelusikallinen ja saman verran salaattia, jotka lopulta saattavat päätyä roskiin.
– Kannustakaa lapsianne syömään koulussa. Olen varma siitä, että jos heiltä kysyy, ovatko he syöneet, he vastaavat myöntävästi. Se mitä itse asiassa on syöty, onkin ihan eri asia.
– Joskus syömättömyys koulussa on myös ilmiö. Ei ole kuitenkaan hienoa olla syömättä. Syömättömyys näkyy matalana verensokerina, joka aiheuttaa toisilla päänsärkyä ja toisilla vatsakipua, sekä lisää levottomuutta. Koulussa jaksaminen vaatii kunnon aterian, Linden painotti.
Hän on huolissaan myös lasten liikkumattomuudesta.
– Vetoankin teihin vanhempiin: Älkää tuoko lapsia autolla kouluun ja jos tuotte, antakaa heidän edes kävellä takaisin kotiin. Liikkuva lapsi, liikkuu myös aikuisena.
Tuki- ja liikuntaelinten vaivat lisääntyvät yhä nuoremmilla. Tähän on syynä liikkumattomuus ja esimerkiksi runsas ruutuaika.
– Rajoittakaa ja tauottakaa lasten ruutu- ja puhelinaikaa. Nukkuminen ja lepo on myös erittäin tärkeää kasvun ja jaksamisen vuoksi. Unessa opitut asiat siirtyvät muistiin. Uni huoltaa kehoa.
– Vanhempi muista, että olet tärkeä lapselle.
5. luokan terveystarkastuksen esitietolomakkeissa kysytään oppilaalta, mikä perheessäsi on parasta.
– Lapset vastaavat ylivoimaisesti eniten ”yhteinen aika”. Teini-ikäisen vanhemmalle tämä toive ei aina välttämättä arjessa näyttäydy, mutta juuri näitä arkisia hetkiä, yhdessä perheen kanssa nuorenne eniten kaipaavat. Samoin yhteisiä ruokailuhetkiä ja reissuja.
– Tärkeitä asioita lapsille ovat myös lemmikit ja se, että kaikki kotona tulevat hyvin toimeen keskenään ja ovat kilttejä toisilleen.
– Toisaalta lapset kiukuttelevat kenelle ”uskaltavat”, kenen kanssa kokevat olonsa turvalliseksi, joten on hyvä sallia lapsen näyttää kaikkia tunteita.
– Tervetullut uutinen on, että Salo-Someron perheneuvola jalkautuu Kiiruun koululle ja aikoja saa sopimuksen mukaan tiistaisin. Aikoja voi tiedustella terveydenhoitajien kautta tai olla itse yhteydessä suoraan perheneuvolaan. Lähetettä ei tarvita, selvitti terveydenhoitaja Linden.
Kouluttaja Lila Laukkanen luennoi aiheesta Vanhempana digi-ajassa.
– Emme elä helppoja aikoja nykyisin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen tavoite on vahvistaa lapsen mediataitoja, miten he voivat esimerkiksi hakea tietoa netistä ja mitä turvataitoja tarvitaan tietojen etsimiseen. Lisäksi on tärkeää ennakoida netin haittoja.
– Ei ole olemassa yhtä sääntöä, mikä sopii kaikille perheille, minkä verran ruutuaikaa lapsi voi saada. Tärkeää on ottaa lapset suunnittelemaan sääntöjä, silloin niitä on helpompi noudattaa.
– Tunne ja vuorovaikutustaidot ovat myös avainasemassa. On helpompi loukata ja kiusata netissä kuin kasvokkain, mutta on myös helpompi sanoa hyviä asioita kuin kasvokkain.
– Perheiden arvot ovat erilaisia. Vapaus käyttää nettiä tuo myös vastuun. Median käyttö on tasapainoilua. Mikä on yksityistä ja mikä on julkista, mitä tietoja ja kuvia voi jakaa toisille. On tärkeää, että vanhemmat tukevat, ohjaavat ja auttavat lapsia näissä asioissa.
– Tärkeää on olla kiinnostunut lapsen asioista myös mediassa. Mistä lapsi tykkää, mitä voitte tehdä yhdessä tai perheen kanssa. Ole lapsen kanssa, ole tietoinen ja turvallinen aikuinen.
– Ajattelemisen aihetta on, mikä oli tärkeää mediassa itselle, kun olit pieni.
– Aikuiset toimivat myös roolimalleina lapsilleen. Vanhemmat voivat auttaa lasta rakentamaan realistisen minäkuvan itsestään.
– Eivät nykyajan lapset ole pilalla netin takia. Media on ollut olemassa jo kauan, Laukkanen muistuttaa.
Lapsen arki koostuu omasta perheestä, kavereista ja koulusta.
– Uni, liikunta ja ruokailu ovat tärkeitä, samoin harrastukset, vapaa-aika ja median käyttö. Kaikki oikeassa suhteessa.
– Media voi tuoda iloa elämään. Tärkeää on oppia kriittinen medialukutaito.
Aivotutkija Mona Moisala on arvioinut, mitä hyviä ja kehittäviä asioita nettimaailma tuottaa aivoille.
– Pelaaminen kehittää työmuistia, nopeuttaa reaktioaikaa, opettaa käyttämään englanninkieltä ja pelien kautta voi saada myös uusia kavereita. Lisäksi pelit kasvattavat pettymyksen sietokykyä, muistutti Laukkanen.
– Jos pelaamisesta jää hyvä mieli, se on suotavaa. Ei kuitenkaan juuri ennen nukkumaanmenoa.
– Jossain kohtaa päivää on ihan hyvä liikkua niin, että hengästyy. Myös ihmis- ja kaverisuhteet kasvokkain ovat ensisijaisen tärkeitä. Ongelmallista pelaaminen on silloin, kun se jättää ylivirittyneen tunteen.
Huolen pelaamisesta pitää Laukkasen mukaan herätä, jos se vaikuttaa ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin, uneen, yleensä terveyteen ja arjessa pärjäämiseen. Myös silloin, kun se vie paljon lapsen aikaa, tauot unohtuvat, lapsi ärtyy, jos ei saa pelata, harrastukset voivat jäädä pois, sosiaaliset suhteet ja velvollisuudet unohtuvat ja tulee poissaoloja koulusta.
Asiasta voi keskustella MLL:n Vanhempainnetin vinkkien avulla lapsen kanssa seuraavasti.
Pelaatko omasta mielestäsi liikaa?
Milloin pelaamista on vaikea hallita tai lopettaa?
Mistä olet joutunut luopumaan pelaamisen takia?
Miltä sinusta tuntuu, jos et pääse pelaamaan?
Pakenetko huoliasi peleihin?
Onko koulunkäynti vaikeutunut pelaamisen takia?
Millainen tunnelma kotona on pelaamisen jälkeen?
Onko perheesi tai kaverisi huomauttaneet pelaamisestasi?
Onko pelaaminen pysynyt hauskana ja innostavana?
Nettikiusaaminen ja kasvokkain kiusaaminen tapahtuu aivan tavallisten lasten toimesta.
– Se ei ole maailmanloppu, jos lapsi on kiusannut. Siihen on kuitenkin aina puututtava. Avoin yhteys on säilytettävä koulun ja kodin välissä. Jos havaitsee nettikiusaamista, sitä tapahtuu myös muissa ympäristöissä ja kasvokkain, muistutti Laukkanen.
– Nettikiusaaminen on yleensä ikävää ja ilkeää kommentointia, nöyryyttämistä, uhkailua, tietojen tai kuvien levittämistä. Jopa seuraamista.
– Lapselta voi kysyä, miltä tuntuu, jos häntä kiusattaisiin. Lapselle ja nuorelle on kerrottava, mitä seurauksia kiusaamisesta voi tulla, jopa poliisi on kutsuttava tarvittaessa paikalle.
– Tuomitse kiusaaminen, älä lasta.
– Keskustele, kuuntele ja ratkaise tilanne.
Nettimaailmassa on myös vaaransa, kuten groomaaminen eli verkkoviettely, joka on tutun tai tuntemattoman aikuisen lähestyminen, jossa hän valmistelee lapsen hyväksikäyttöä, luomalla lapseen tuttavallisen ja huolehtivan suhteen.
– Myös pornografia ja sopimaton seksuaalissävytteinen sisältö on vaaraksi lapsen kehitykselle. Ne sivustot ja sisällöt, mitä lapsi saa käyttää, on rajattava huolellisesti, painotti Laukkanen.
10 ajatusta digiajan lapsen vanhemmalle
1. Tutustu lapsen tapoihin käyttää nettiä ja mediaa. Keskustele avoimesti ja kiinnostuneesti. Tiedosta hyötyjä ja riskejä eri näkökulmista.
2. Innosta monipuoliseen mediankäyttöön. Mahdollista mediataitojen harjoittelua. Missä oma lapsi kaipaa tukea?
3. Luokaa mediankäytön säännöt yhdessä.
4. Huolehdi tasapainoisesta arjesta: riittävää unta, kasvokkaisia kohtaamisia, mediavapaita hetkiä.
5. Auta, tue ja lohduta ikävissä tilanteissa. Luo ja ylläpidä keskusteluyhteyttä myös mediaan liittyvissä asioissa.
6. Rohkaise reiluun ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen myös netissä.
7. Kokeilkaa yhdessä: pelatkaa, lukekaa, tehkää omia mediatuotoksia, tutkikaa sivustoja ja sovelluksia, joista teille on iloa.
8. Muista, että olet esimerkki myös mediankäytössä.
9. Jaa kokemuksia ja keskustele muiden vanhempien ja lapsen elämässä olevien aikuisten kanssa.
10. Opi ja iloitse lapsen ajatuksista ja osaamisesta.
Lähde: MLL:n Vanhempainnetti