Someron kaupungin sosiaali- ja terveystoiminnot siirtyivät Varsinais-Suomen Hyvinvointialueelle 1.1.2023. Kaupunkimme viranhaltijat paiskivat paljon töitä, jotta sekä henkilöstön, että tilojen siirtyminen tapahtui mahdollisimman kivuttomasti. Erilaisia vuokrasopimuksia sekä kiinteistöjen siirtoja tehtiin ja luvattiin, että nämä toiminnot pysyisivät ainakin kaksi vuotta. Tänä aikana minä odotin, että alueen toimijat ottavat selvää ja tutustuvat miten sote-toiminnot on kunnissa järjestetty tähän asti. Kunnat kun ovat varmasti löytäneet kustannustehokkaimmat ja inhimillisesti parhaat vaihtoehdot kuntalaisten palveluiksi, koska ovat hoitaneet sote-asiat jo kymmeniä vuosia.
Someron kaupungissa on tehty paljon ratkaisuja, jotka pitkässä juoksussa säästivät veronmaksajien rahoja. Usein, kun panostamme euron tänään, se säästää kaksi huomenna. Tätä osaamista ei ole mielestäni selvitetty tarpeeksi. Kerron muutamia esimerkkejä Someron kaupungin toiminnasta, jota on nyt hyvinvointialueen toimesta supistettu.
Meillä oli paljon lasten ja nuorten huostaanottoja, joten satsasimme ennaltaehkäisevään perhetyöhön ja saimme huostaanotot vähenemään. Huostaanotto on aina inhimillinen tragedia sekä kallis ratkaisu, joten ennaltaehkäisy on järkevää ja kannattavaa.
Meillä oli toimiva laboratorio ja henkilökunta, joka pystyi tekemään myös analyysit, mutta nykyään näytteitä ajetaan Saloon. Meillä on palveluasumisessa osaavaa henkilökuntaa. Tällä hetkellä sairaanhoitaja ajaa Salosta laittamaan tipan asiakkaalle, jonka siis työssä osaava sairaanhoitajakin pystyisi laittamaan.
Terveyskeskuksemme on ollut toimiva ja pidetty ja olemme saaneet lääkärit palkattua; nyt terveyskeskuksen aukioloaikoja supistetaan lääkäripulan vuoksi. Olin kuvitellut, että nykyään lääkärit ovat töissä hyvinvointialueella ja he voivat ajaa Somerolle, mutta nyt asiakkaat joutuvatkin iltaisin ajamaan Saloon tai Turkuun.
Meillä on Somerolla toiminut Ecotekola ja sen myymälä kuntouttavan työtoiminnan keskeisenä toimipisteenä. No miten siinä kävikään? Ecotekolan myymälä lopetettiin ja Someron kaupunki maksaa sakkoja, kun ihmisillä ei ole kuntouttavaa toimintaa.
Miten ihmeessä pieni Somero on pystynyt nämä asiat hoitamaan, mutta suuri Varha ei? Tuliko kenellekään mieleen, että näitä hyväksi koettuja toimintatapoja, niin sanottuja best practises -toimia, olisi voinut laajentaa koko alueelle?
Hyvinvointialueilta odotettiin suurempia hartioita hoitamaan sote-puolta ja jopa palveluiden paranemista esimerkiksi lääkäripulan ja hoitajapulan koetellessa varsinkin pienempiä paikkakuntia. Hyvinvointireformia perusteltiin lupaamalla kustannussäästöjä sillä, että asiat tehdään paremmin. Kunnissa hyviksi todettuja toimintoja piti skaalata ympäri maakuntaa. Vaan toisin tuntuu käyneen. Saimme lisää byrokratiaa; työntekijät eivät tiedä, minne ottaa yhteyttä, kuntalaiset ovat ymmällään – aivan kuten me luottamushenkilötkin. Saamme lehdistä lukea milloin mitäkin muutoksia ja yleensä ne ovat huonompaan suuntaan.
Miten ihmeessä alueet tekevät alijäämäisiä tuloksia, kun kunnissa asiat on pystytty hoitamaan ja kaikki soteen liittyvät verorahat eli valtionosuudet on siirretty alueille? Pelkästään jatkamalla kuten on tähän asti tehty, olisi kaiken järjen mukaan päästy taloudellisesti samaan tulokseen. Nyt suuremmalla rahasummalla saadaan huonommat palvelut.
Jutta Varjus
Someron kaupunginhallituksen puheenjohtaja