Sote-uudistus ei ole valmis, eikä sen rahoitus ole turvattu
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tammikuussa, mutta koko sote-uudistus ei suinkaan ole vielä valmis. Sote-uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on muun muassa turvata tulevaisuudessakin yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, panostaa hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä varmistaa riittävä henkilöstön saatavuus. Ei voida ajatella, että tehdään kuten aina ennenkin, koska siihen ei ole koko Suomessa rahaa tai henkilöstöä saatavilla.
Jutta Varjus kertoi 12.9.2023 lehdessä, että kunnissa on ollut jo kaikkein kustannustehokkaimmat ja inhimillisimmät ratkaisut käytössä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Varsinais-Suomi on yksi koko Suomen pirstaleisimmista maakunnista ja se on näkynyt esimerkiksi siinä, että eri kunnissa on otettu erilaisia malleja ja ratkaisuja käyttöön. Luonnollisesti on etsittävä nyt ne kaikkein toimivimmat käytännöt ja jalkauttaa ne joka puolelle maakuntaa.
Varjuksen tekstissä kerrotaan, että laboratoriopalvelut olivat aikaisemmin toimivat, kun näytteitä analysoitiin Somerolla. Asiakkaalle ei ole oleellista, missä sitä näytettä analysoidaan, vaan että hän pääsee sujuvasti lähipalveluna näytteenottoon. Somerolle pääsee ajanvarauksella näytteelle alle viikossa (tilanne 15.9.), joka on siis yksi Varhan lyhimmistä näytteenottojonoista. Tosin nythän somerolaiset voivat mennä mihin tahansa laboratorioon, jos haluavat vaikka työmatkalla käydä laboratoriossa. Sanoisimme, että tämä on parannus aiempaan verraten.
On myös asioita, jotka eivät ole menneet kaikilta osin hyvin, tai edes meidän luottamushenkilöiden toivomalla tavalla. Olemme painottaneet, että vanhoja hyviä toimintamalleja ei saa hävittää, ennen kuin uudet ratkaisut on otettu käyttöön. Valitettavasti olemme nähneet myös tätä, ja osittain selittävänä tekijänä on ollut henkilöstöpula tai uuteen organisaatioon kohdennetut vaatimukset. Esimerkiksi AVI näkee Varhan niin suurena, että sen on kyettävä hoitamaan asioita kaikkien säädösten ja määräysten mukaisesti, kun pienet paikkakunnat ovat voineet aiemmin toimia joustavammin. Näistä asioista neuvotellaan myös AVI:n kanssa.
Myöskään Varjuksen mainitsema lääkäripula ei ole syntynyt hetkessä, eikä siitä voi syyttää Varhaa. Lääkäreitä ei saada kaikkiin Varhan toimipisteisiin enää edes vuokraamalla. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon vakava henkilöstöpula vaatii laajoja ratkaisuja ja ennen kaikkea alan houkuttelevuutta pitää nostaa.
Yhtenä isoimpana murheena kuitenkin näemme rahoituksen puuttumisen, koska se on jo lähtökohtaisesti hyvin tiukka. Rahoituksen piti perustua niihin todellisiin kustannuksiin, joita kunnissa oli aikaisempina vuosina ollut. Kuitenkin kuntien alibudjetointi, koronapandemiasta johtuva hoitovelka, koronapandemian hoitoon saadun rahoituksen väheneminen sekä kasvavat henkilöstökulut, vuokrakustannukset ja inflaatio ovat painamassa hyvinvointialueiden rahoitusta entistä pahemmin pakkaselle.
Mitään merkkejä siitä, että istuva hallitus haluaisi turvata palvelut, ei ole. Orpon hallitusohjelmassa hyvinvointialueille on asetettu noin 1,3 miljardin uusi säästötavoite vuoteen 2027 mennessä. Tämä yhtälö on osaltaan mahdoton, kun väestön ikääntyessä myös palvelutarpeet kasvavat. Samalla rahalla ei siis voida mitenkään olettaa, että näitä täysin samoja palveluita järjestetään.
Niina Alho sd.
Varhan hallituksen 2. varapuheenjohtaja
Riitta Lehtinen sd.
Varhan varavaltuutettu
Someron nuoriso jäi taivasalle
Someron nuoriso ja Somero-opiston kudonnan opiskelijat ovat joutuneet odottamaan kohtuuttoman pitkään uusia toimitiloja, joita ei ole vieläkään päästy ottamaan käyttöön.
Tilanteeseen johti teknisen lautakunnan maaliskuussa tekemä valtuuston tahdon vastainen päätös, myydä Solu ennen kuin korvaavat tilat nuorisotoimelle, starttipajalle ja Somero-opiston kudonnalle olivat löytyneet. Valtuusto oli tammikuussa 2022 nimenomaan päättänyt Riitta Lehtisen (sd.) kaupunginhallituksessa tekemän esityksen mukaisesti, että myyntiprosessi tultaisiin käynnistämään vasta, kun Solun toiminnoille on löydetty uudet tila- ja toimintaratkaisut.
Mielenkiintoista päätöksessä on se, että viidestä teknisessä lautakunnassa nopean myynnin puolesta äänestäneestä kolme istui myös valtuustossa, kun myyntipäätös reunaehtoineen tehtiin. Lyhyt on valtuutetun muisti!
Kaupunginhallituksen silloinen varapuheenjohtaja Tero Pirttilä esitti, että hallitus käyttäisi otto-oikeutta teknisen lautakunnan päätökseen, mutta esitys hävisi äänestyksessä. Otto-oikeuden käytön puolesta äänestivät keskustan hallitusryhmä ja hallituksen puheenjohtaja Jutta Varjus (kok.). Pirttilä perusteli otto-oikeuden käyttämistä valtuuston päätöksen vastaisuuden lisäksi neuvotteluaseman heikkenemisellä korvaavia vuokratiloja hankittaessa sekä sillä, että teknisen lautakunnan rakennuksen myymiselle ja purkamiselle päättämä aika olisi liian lyhyt, jotta korvaavat tilat saataisiin ajoissa käyttöön. Otto-oikeusesityksessä tuotiin esille myös se, että liian kireä aikataulu saattaisi vaikuttaa huutokauppaan osallistuvien tarjoajien määrään ja rakennuksesta saatavaan hintaan.
Tekninen lautakunta päätti kesäkuun alussa vuokrata korvaavat tilat Lummetieltä, mutta niitä ei ole vielä voitu ottaa käyttöön. Nuorisolle ei ole koulujen alettua pystytty järjestämään säännöllistä toimintaa, starttipajan asiakkaat ja henkilökunta kiertelevät ympäri Someroa ja lähiseutuja ”kodittomina” ja Somero-opiston kudontakurssien alkamista on jouduttu siirtämään.
Toivottavasti tilanne korjaantuu pian, ja käyttöön otettavat tilat ympäristöineen todetaan tarkoituksenmukaisiksi, terveellisiksi ja turvallisiksi. Tärkeää on myös, että tiloihin saadaan vetovoimaista toimintaa ja ne täyttyvät käyttäjistä.
Keskustan kaupunginhallitusryhmä
Jaana Kyyrä (hallituksen 1. vpj.)
Tero Pirttilä
Mikko Virtanen
Jani Kurvinen (valtuuston pj.)
Riitta Ryhtä (valtuuston 1. vpj.)